SER-kierrätys pitää sähkölaitteet poissa tienpientareilta ja materiaalit kierrossa

21.11.2025

SER-tuottajavastuu täyttää 20 vuotta. Tuottajavastuu muutti sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen täysin: hylätyistä jääkaapeista ja televisioista on päästy toimivaan järjestelmään, jossa kuluttaja palauttaa laitteensa maksutta ja arvokkaat materiaalit palaavat kiertoon.

Jääkaappi metsätien päässä, televisio levähdyspaikalla tai mikroaaltouuni tienposkessa. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten mikään näistä ei ollut tavaton näky. Sähkölaitteita ja elektroniikkaa hylättiin sinne, minne katseet eivät yltäneet.

“Ei se mikään ihme ollut, sillä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys oli hankalaa ja kallista. Hinta vaihteli sen mukaan, missä päin Suomea sattui asumaan,” kertoo SER-tuottajayhteisö ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen.

Nykyään tilanne on onneksi toinen. Käytöstä poistettavat sähkö- ja elektroniikkalaitteet voi palauttaa maksutta lähimpään aluekeräyspisteeseen, ja pienet laitteet esimerkiksi lähimpään isoon markettiin. Virallisten SER-kierrätyksen kautta laitteiden sisältämät arvokkaat raaka-aineet palaavat kiertoon ja vaaralliset aineet asianmukaiseen käsittelyyn.

Kaiken takana on tuottajavastuu

Käänteen teki koko EU:n alueella vuonna 2005 voimaan tullut SER-tuottajavastuu, jonka 20-vuotista taivalta juhlitaan tänä vuonna.

Tuottajavastuun periaate on yksinkertainen: valmistajat, maahantuojat ja omalla tuotemerkillään tuotteita myyvät yritykset vastaavat tuotteidensa jätehuollosta. Käytännössä yritykset hoitavat velvoitteensa tuottajayhteisöjen kautta.

“Pääpointti on, että kierrätys toimii ja se on kuluttajille maksutonta ja vaivatonta. Tuottajayhteisöt toimivat taustalla ja varmistavat yritysten puolesta, että tuottajavastuuvelvoitteet tulee täytettyä”,  Puumalainen tiivistää.

Suomessa sähkölaitteiden keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa SER-kierrätys, jonka taustalla toimivat SE-laitteiden tuottajayhteisöt SER-tuottajayhteisö ry, SELT ry, ICT-tuottajaosuuskunta -TY, Flip ry ja ERP-Finland.

Yhteistyö pitää kierrätyksen kustannukset aisoissa

“Tuottajavastuu käynnistyi Suomessa yllättävän hyvin, vaikka muutos entiseen oli valtava. Haasteita toi esimerkiksi logistiikka. Ei ole aivan yksinkertaista kerätä sähkölaitteet koko Suomesta ja toimittaa ne kierrätettäväksi eri laitoksiin”, Puumalainen kertoo.

Alussa järjestelmä haki muotoaan, ja hetken aikaa näytti, että maahan syntyisi kaksi erillistä keräysverkostoa. 

“Hyvin pian tuli selväksi, että kahden keräysverkoston kustannukset olisivat karanneet käsistä. Siispä yhteistyötä tiivistettiin, ja pian syntyi tuottajayhteisöjen yhteinen SER-keräysverkosto”.

Vuonna 2013 myös kaupat velvoitettiin ottamaan vastaan sähkölaitteita. Samaan aikaan syntyi kuluttajille tuttu SER-kierrätys-brändi, jonka vihreät keräyskontit tunnistetaan ympäri maan. Niiden kautta kiertoon kulkevat niin jääkaapit, pesukoneet kuin pienelektroniikkakin.

“Sähkölaitteiden tuottajavastuu hoituu tuottajayhteisöjen ja kumppaneidemme tiiviissä yhteistyössä. Jos yhteistyö ei toimisi, tuottajavastuu olisi yrityksille paljon hankalampaa ja kalliimpaa”, Puumalainen sanoo.

SER-kierrätys takaa, että laitteet kierrätetään tehokkaasti 

Suomessa poistuu käytöstä vuosittain noin 70 000 tonnia laitteita – keskimäärin 12 kiloa jokaista suomalaista kohti. Määrä on valtava, eikä se näytä ainakaan pienenevän. 

“Siitä voimme olla ylpeitä, että yksikään laite ei lähde Suomesta ilman esikäsittelyä. Koko keräys-, kuljetus- ja kierrätysketju tapahtuu Suomessa, ja pitkälti käsin”, sanoo palveluyhtiö Elker Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Räsänen.

Viralliseen SER-kierrätykseen palautetut laitteet päätyvät aina luvanvaraisiin laitoksiin, joissa jopa 90 % laitteiden sisältämistä materiaaleista saadaan kiertoon ja uudelleenkäyttöön. 

Keräysaste on EU:n laajuinen haaste

Hyvästä työstä huolimatta iso osa sähkölaitteista jää vielä keräämättä. SE-laitteiden matala keräysaste on EU:n laajuinen haaste.

Räsänen arvioi, että kahdessa vuosikymmenessä on saatu talteen noin miljoona tuhatta tonnia SERiä, mutta saman verran on jäänyt piiloon. SERin keräysaste on noin 50 prosenttia, kun EU:n tavoitteet ovat korkeammalla 65 prosentissa.

Osa laitteista päätyy epävirallisiin keräyksiin tai uudelleenkäyttöön ulkomailla, osa lepää kotien kaapeissa ja komeroissa. Valitettavasti pieni osa joutuu edelleen sekajätteeseen.

“Uskon, että aidosti käytöstä poistuneet laitteet päätyvät Suomessa pääosin asianmukaisesti kierrätykseen, mutta kaikki ei näy tuottajavastuutilastoissa”, Räsänen summaa.

Keräysasteen laskentatapa saa myös kritiikkiä. Nykyisessä laskentakaavassa oletetaan, että tuotteet palaavat kiertoon kolmessa vuodessa, vaikka monien laitteiden elinkaari on vuosikymmeniä. Esimerkiksi uudet tuoteryhmät, kuten aurinkopaneelit, näkyvät keräystilastoissa vasta pitkän ajan kuluttua.

“Keräysasteen laskennassa pitäisi lähteä liikkeelle siitä, mitkä laitteet on oikeasti mahdollista kerätä”, Räsänen sanoo.

Kohti tehokkaampaa SER-kiertoa

Vaikka SER-kierrätykselle on Suomessa toimiva järjestelmä, kehitystyö ei pysähdy. Miltä näyttävät seuraavat kaksikymmentä vuotta?

“Lainsäädäntö kiristyy ja uudet laitteet sekä laiteluokat muuttavat SERin sisältöä ja kasvattavat keräysmääriä”, Räsänen arvioi.

Räsänen ja Puumalainen näkevät tekoälyn ja digitalisaation avaavan SER-kierrätykselle uusia mahdollisuuksia.

”On todennäköistä, että EU:ssa otetaan tulevaisuudessa käyttöön sähkölaitteiden digitaalinen tuotepassi, joka kertoo esimerkiksi laitteen korjattavuudesta ja kierrätysmahdollisuuksista. Jokainen korjattu laite on voitto, sillä elinkaaren pidentäminen on kiertotalouden ydintä”, Puumalainen sanoo. 

SER-kierrätys perustuu tuottajayhteisöjen ja kumppaneiden tiiviiseen yhteistyöhön, korostavat Elker Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Räsänen ja SER-tuottajayhteisö ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen. 

Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi