Yhtymähallituksen toimintakertomus 2022

Yleistä

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi, on kahdeksan Kainuun kunnan ja Vaalan kunnan omistama kuntayhtymä. Toimialueen asukasmäärä vuoden 2022 lopussa oli 73 132 henkilöä. Asukasmäärä väheni edellisvuodesta 747 henkilöllä.

Ekokymppi hoitaa keskitetysti kunnille jätelaissa määrättyjä tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat mm. jätteen keräily, kuljetus, hyödyntäminen, käsittely ja vaarallisen jätteen vastaanotto sekä viranomaistehtävät.

Ekokympin toimialueella on käytössä kiinteistökohtaisessa jätteenkeräilyssä ns. muunnettu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Mallissa on erotettu jätteen kuljetus ja käsittely toisistaan siten, että yrittäjät hoitavat kuljetukset ns. sopimusperusteisesti ja Ekokymppi vastaa jätteen käsittelystä ja astiakohtaisten käsittelymaksujen määräämisestä. Ekokymppi hoitaa kuljetukset kunnan järjestämänä ainoastaan hallitsemiltaan aluekeräyspisteiltä ja lajitteluasemilta.

Vuoden 2022 aikana koronapandemia alkoi hellittää ja paluu normaaliin toimintaan alkoi. Rajoituksista luovuttiin ja hallinto palasi toimistolle kokonaisuudessaan. Etätyön mahdollisuus kuitenkin säilytettiin sitä haluaville. Osa henkilöstöstä sairasti tartunnan, mutta vakavilta oireilta vältyttiin. Palvelutoiminta palautettiin normaaliksi myös jätekeskuksessa ja lajitteluasemilla. Osa varotoimenpiteistä jätettiin voimaan mm. suojapleksit ym.

Helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vaikutti merkittävästi maailmantalouteen ja aiheutti markkinahäiriöitä sekä yleistä epävarmuutta. Energian hinta lähti jyrkkään nousuun ja saatavuus vaarantui Venäjän pakotteiden vuoksi. Materiaalien saatavuus heikentyi yleisesti ja hinnat nousivat. Toimitusajat pysyivät pitkinä kuten koronapandemian aikana.

Ekokympin toimintaan sota ei kuitenkaan vaikuttanut. Polttoaineiden hinnan nousu vaikutti kustannuksia kohottavasti. Laitteiden varaosatoimituksissa oli jonkin verran viiveitä, joka vaikeutti esim. vesienkäsittelyprosessin kunnostusta.

Vuoden aikana valmistauduttiin jätelain muutokseen ja siihen liittyviin uusiin palvelutehtäviin. Jätehuoltomääräykset päivitettiin lainmuutosten osalta. Poistotekstiilin alueelliset vastaanottopaikat kartoitettiin ja osin perustettiinkin. Kuljetuksiin ja niiden kilpailutuksiin valmistauduttiin ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Jätteenkuljetusrekisteriä päivitettiin ja ohjelmistoihin hankittiin lisäominaisuuksia.

Yhtymän jäsenkunnat, peruspääoma, hallinto ja henkilöstö

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Peruspääoman suuruus on 896 557 euroa. Kuntayhtymän toiminta on voittoa tuottamaton, mutta itsekannattava.

Peruspääoma jakautuu osakaskunnittain seuraavasti:

Kunta	Osuus, %	Osuus, €
Hyrynsalmi	3,98	35 659
Kajaani	42,79	383 681
Kuhmo	12,57	112 672
Paltamo	4,99	44 764
Puolanka	4,38	39 243
Ristijärvi	2,04	18 248
Sotkamo	12,26	109 928
Suomussalmi	12,40	111 133
Vaala	4,60	41 229
Yhteensä	100,00	896 557

Yhtymäkokouksessa on yhdeksän jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Hallituksessa Vaalalla ja Paltamolla on yhteinen edustaja samoin kuin Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä. Edustaja vaihtuu kausittain. Samoin menetellään tarkastuslautakunnassa.  Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Uusi hallitus ja tarkastuslautakunta nimettiin yhtymäkokouksessa 22.10.2021.

Yhtymähallitus 

Kunta	Varsinainen jäsen	Varajäsen
Kajaani	Timo Honkila, pj	Juhani Karjalainen
Kajaani	Jarno Mikkonen	Teppo Kääminen
Sotkamo	Kalevi Valtanen	Vesa Mäkipää
Kuhmo	Riikka Seppänen	Maija Inget
Suomussalmi	Milla Veteläinen, vpj	Elina Falck
Paltamo; Paltamon ja Vaalan edustaja	Ulla Leinonen	Jaana Kerman
Puolanka; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven edustaja	Teemu Heikkinen	Seppo Rajala

 

Tarkastuslautakunta 

Kunta	Varsinainen jäsen	Varajäsen
Kajaani	Voitto Määttä, vpj	Timo Hurskainen
Kuhmo	Kari Juntunen	Tapio Lipsonen
Paltamo; Paltamon ja Vaalan edustaja	Ritva Tolonen, pj	Kaisa Hujanen
Hyrynsalmi; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven edustaja	Tiina Pehkonen	Mirja Fagerroos

Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, hallitus kymmenen kertaa ja tarkastuslautakunta viisi kertaa. Kuntayhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT, JHT Antti Kääriäinen ja varalla KHT, JHT Katri Hokkanen. Avustava tilintarkastaja on JHT, HT Aki Saari.  

Koko vuoden ajan kuntayhtymän palveluksessa on ollut vakituisessa työsuhteessa 13 henkilöä. Lisäksi kuntayhtymässä on ollut määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa 6 henkilöä. Majasaaressa on ollut myös kesätyöntekijöitä. Yhteensä kuntayhtymän henkilötyömäärä oli 16 htv. Työmäärä kasvoi edellistä vuodesta 2 htv:tta. Yksi henkilöä on ollut vuorotteluvapaalla ja hänen tilalleen on palkattu henkilö vuorotteluvapaaehtojen mukaisesti. Yksi henkilö eläköityi joulukuun alussa.

Henkilöstökulut on esitetty tilastotiedoissa.

Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Oikarinen, ympäristöpäällikkö Eero Piirainen, asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen, käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen ja palvelutyöntekijä Teija Korhonen.

Riskien hallinta ja sisäinen valvonta

Riskien hallinta

Alueelle sovittu jätehuollon muunnettu järjestämismalli toimii hyvin. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen pidempiaikainen toimintahäiriö voi aiheuttaa vaikeuksia jätteiden varastoinnissa. Häiriötilanteessa jätteille on etsittävä vaihtoehtoinen polttopaikka, jonka saatavuus on epävarma ja kustannustaso todennäköisesti huomattavasti suurempi. Laajentuva lajitteluvelvoite voi aiheuttaa pulaa jätemateriaalista pitkällä aikavälillä. Ekokympin alueella tästä ei ole pelkoa, koska oma jätteenpolttokiintiö on reilusti pienempi kertyvään sekajätemäärään nähden. Ylijäävälle määrälle hankitaan ostokiintiötä muilta Riikinvoima osakkailta.

Käytännön toiminnosta on merkittävä osa erilaisten tietojärjestelmien varassa, joten niiden ylläpitoon ja toimintavarmuuteen on kiinnitetty huomiota mm. päivityksin ja ohjelmien ominaisuuksien parannuksin. Jätehuollon tietojärjestelmä Vitec Tietomitta Oy:n Vingo-ohjelma on saatu toimimaan hyvin pilvipalvelun kautta. Kaikkien työasemien ja kannettavien tietokoneiden osalta siirryttiin käyttämään Microsoft O365 palvelua, jolloin tiedostot ja ohjelmistot on käytettävissä missä tahansa. Kaikki ohjelmistot ja tiedostot ovat nyt pilvipalveluissa ja niiden varmuuskopiointi ja käytettävyys on palvelun tarjoajien vastuulla.

Laskun elinkaaren osalta käytetään Ropo Capital Oy:n tarjoamia online-palveluja. Epävarmojen saatavia seurataan tarkasti.

Venäjän aloittama sota Ukrainan kanssa aiheutti rahoitusriskien osalta korkotason nousun. Euriborkorot nousivat aiempien vuosien negatiiviselta tasolta noin 2 – 3 prosenttiin.

Lainakannan riskiä on pienennetty sitomalla lainoista noin puolet pitkäaikaisiin korkoihin ja puolet lyhytaikaisiin (½-1v EURIBOR). Kassan riittävyyttä on turvattu limiittitileillä. Tulorahoitukseen vaikuttavat jätekertymät vaihtelevat maakunnan alueen hankkeiden mukaan. Lisäksi alueelle on tullut yrittäjäpohjaista jätteenkäsittelyä elinkeinoelämän puolelle. 

Vahinkoriskeihin on varauduttu tarvittavin vakuutuksin. Vakuutusturva kattaa toimialan normaalit toiminnot ja omaisuuden. Vakuutusten ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain.

Henkilöstön osaamisen jakamista on jatkettu tärkeimpien osa-alueiden osalta mahdollisten sairastapauksien sekä eläköitymisten vuoksi. Perusasiakaspalvelu on turvattu ostopalveluna Dynavalta.

Sisäinen valvonta

Sisäistä valvontaa on toteutettu voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä tehtiin yksi hallintovalitus. Eri toimintojen toteutumiseen ja seurantaan on käytetty soveltuvia mittareita ja arviointityökaluja. Vuoden aikana jatkettiin uuden raportointityökalun (Ms PowerBI) käyttöönottoa. Raportointityökalulla saadaan tuotettu tietoa mm. jätemääristä, jätteiden kuljetuksiin liittyvistä tyhjennystilastoista ja jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle raportoitiin taloudellisesta tilanteesta kuukausitasolla. Sopimustoiminnassa ei ole havaittu rikkeitä tai niistä johtuvia seuraamuksia. Saatavien perintä on ulkoistettu Ropo Capital Oy:lle. Toimintoketjut pyritään toteuttamaan siten, että niistä vastaa useampi henkilö. Taloudenhallinnassa toiminnot varmennetaan aina kahden henkilön toimesta.

Liikevaihto ja rahoitus

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituotoilla. Myyntituotoilla varaudutaan rahoittamaan myös kuntayhtymän tulevia investointeja ja pakollisia ja vapaaehtoisia varauksia esim. tulevia loppusijoitusalueen sulkemiskustannuksia.

Kuntayhtymän liikevaihto oli 6 228 857 € (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat 5 526 802 €. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 3 % ja toimintamenot pienenivät 1,3 %. Tarkemmat tunnusluvut ovat tilinpäätöksessä. 

Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma ylittyi 29 491 €. Jätekeskuksen tuotot alittuivat 218 851 €. Astiatuotot ylittyivät 58 768 €. Energiajätteen myyntituotot alittuivat 164 024 €. Muissa tuotoissa toteutuma ylittyi 339 457 €. Toimintatuotot ylittyivät yhteensä 73 222 € talousarvioon verrattuna. Käyttötalousmenojen palvelujen ostot alittuivat 89 012 €, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat 5 642 € ja muut toimintakulut ylittyivät 99 487 €. Henkilöstökulut ylittyivät 70 870 €. Kokonaisuudessaan toimintamenot olivat 75 702 € suuremmat kuin talousarviossa. Vuoden 2022 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen ja jäteastioiden käsittelymaksuilla sekä erillisillä jätetaksan mukaisilla perusmaksuilla ja aluekeräysmaksuilla. Käytössä olevan loppusijoitusalueen ennallistamisvarausta tehtiin 40 000 €. Ennallistamisvarausta on lisäyksen jälkeen yhteensä 685 200 €. Varastossa olevan sekajätteen kustannusvarausta 161 020 € ei purettu.

Toimintakate jäi ylijäämäiseksi 788 919 €. Rahoitustuotot ja -kulut olivat 43 350 €. Rahoituskulujen jälkeen vuosikate oli 745 569 € ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisten poistojen (502 678 €) vähennyksen ja poistoeron muutoksen (12 985 €) jälkeen koko tilikauden ylijäämäksi jäi 255 876 €. Tuloksesta tehtiin 80 000 € alaskirjaus epävarmojen saatavien osalta. Epävarmat saatavat palautuvat sitä mukaa tulokseen, kun saatavia maksetaan.

Investointien rahoitukseen otettiin 600 000 € luotto Kuntarahoitukselta.

Investoinnit

Investointeja toteutettiin investointisuunnitelman mukaisesti. Majasaaren jätekeskukseen uusi vaarallisen jätteen vastaanottohalli, vesienkäsittelyn parantamista jatkettiin ja tehtiin kentän asfaltointitöitä. Maakunnassa jatkettiin puristinkonttien hankintaa. Puolangan uusi lajitteluasema saatiin käyttökuntoon joulukuun alussa. Investointeihin laskettavia kustannuksia syntyi yhteensä 953 934 € (TA 750 000 €). Investointien kokonaissumma ylittyi mm. rakennusmateriaalin hinnan nousun myötä ja vesien käsittelyyn tehtyjen pakollisten parannusten vuoksi.

Tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana ovat perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät. Lisäksi voidaan tarkastella vuoden 2022 talousarvioon kirjattuja suoritteita. Perussopimuksessa määritellyt tehtävät toteutuivat kokonaisuudessaan kaikissa jäsenkunnissa.

Vaarallisen jätteen vastaanotto on toteutettu kaikissa jäsenkunnissa olevissa vastaanottopisteissä. Sähköelektroniikkaromun keräilyä jatkettiin kaikissa toimialueen kunnissa tuottajayhteisöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Aluekeräyspisteiden määrä väheni yhdellä. Lajitteluasemat olivat avoinna normaalien aukioloaikojen lisäksi joka toinen lauantai aiempien kesien tavoin. Sotkamossa jatkettiin kesäajan ylimääräisen vastaanottopäivän (perjantai) pitämistä. Loppusijoitusalueena käytössä oli ainoastaan yksi jätekeskus Kajaanin Majasaaressa. Vakituisen henkilöstön määrä pysyi talousarvion mukaisessa suunnitelmassa. Henkilötyövuosimäärä kasvoi edellisistä vuosista ostopalveluhenkilöstön siirtyessä Ekokympin palvelukseen. .

Neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin muun muassa KAO:lla, Edukailla, Mieslahden opistolla ja päiväkodeissa. Lisäksi järjestettiin muutamia jätekatosneuvontoja, myös ukrainalaisille. Neuvojat vierailivat myös Kajaanin Ukrainakoulussa ja järjestivät neuvontatilaisuuksia kaikkien jäsenkuntien OmaisOiva -yhdistyksille.

”Parasta porukalla” -kampanja aloitettiin toukokuussa, ja sen tarkoituksena oli viestiä parhaasta jätehuollosta yhdessä tekemällä. Luontoa ja luonnonvaroja säästäviin talkoisiin ja parhaan jätehuollon järjestämiseen tarvitaan kaikkia osapuolia kuten asukkaita, jätteenkuljettajia, yrityksiä, yhteisöjä, kouluja, päiväkoteja ja jätelaitoksia. Loppuvuonna aloitettiin ”Paras maksutapa” -kampanja, joka halusi kannustaa asiakkaita valitsemaan sähköinen maksutapa.

Neuvontayhteistyö jatkui Itä-Suomen jäteneuvontaryhmän kanssa. Yhteistyössä tehtiin ja kaikille toimialueen kiinteistönomistajille jaettiin ”Yhteinen juttu” -asiakaslehti ja -vuosikalenteri. Muita yhteisesti tuotettuja neuvontamateriaaleja ovat erilaiset kodin lajitteluoppaat ja infopaketit, joita jaetaan tarpeen mukaan kuntalaisille.  Syksyllä aloitettiinkin uuden yhteisen lajitteluoppaan suunnittelu. Poistotekstiiliyhteistyötä tehtiin ja kokemuksia vaihdettiin myös Itä-kasin vastuuhenkilöiden kanssa. 

Verkkoviestintää tehtiin aktiivisesti Ekokympin kotisivuilla, Facebook-profiilissa, Instagramissa ja Ekokymppi podcast-kanavalla. Sähköinen uutiskirje ”Ekoaviisi” julkaistiin viisi kertaa. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin säännöllisesti radiossa. Entistä ahkerammassa käytössä oli Ekokymppi neuvonta -Youtube-kanava, jonne tuotettiin monipuolista videomateriaalia ajankohtaisista asioista.

Vastaanotettavien jätejakeiden osalta jätteen kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 724 tonnia. Hyötykäyttöasteeksi muodostui 97,5 %. Sekajätettä oli vuoden vaihteessa varastossa n. 1 400 tonnia.

Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin. Taloudelliset tavoitteiden osalta tulos oli ylijäämäinen 255 876 €, joten perussopimuksessa määritelty itsekannattavuus toteutui toimintavuonna.

Toimenpiteet

Vuosilaskutus toteutettiin suunnitellusti ja se sujui ongelmitta. Vuosilaskutuksen asiakaspalvelusopimus ja vaihteen puhelinnumeron asiakaspalvelu jatkui Dynavan kanssa. Lisäksi Dynava hoiti Chat-palvelua ja kameravalvontaa.

Laskujen elinkaaripalvelusta on sopimus Ropo Capitalin kanssa. Elinkaaripalvelun ansiosta kassavirta ja perintä ovat selkeästi nopeutuneet. Saatavien perintä on tehostunut, koska se on keskitetty yhden yhteistyökumppanin järjestelmään.

Jätekeskuksen alueella toimintaa jatkoi yhteistyökumppani Kaiku Ympäristö Oy. Kaiku Ympäristö Oy vastaanottaa, käsittelee ja loppusijoittaa elinkeinoelämässä syntyviä jätteitä ja vaarallisia jätteitä. Toiminta käynnistyy täysimittaisesti, kun Ekokymppi saa lainvoimaisen ympäristöluvan vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle ja käsittelykentille. Arvio luvan saannista on 5/2023.Puuperäisiä jätteitä käsiteltiin suoratoimituksina ilman murskausta sopimuskumppaneille. Bioperäisien polttoaineiden kysyntä kasvoi aiemmista vuosista. Loppusijoitukseen ohjautuivat asbesti, rakennusjätteen mineraalinen lajittelujäännös, eristemateriaalit ja kipsi.

Muunnettua jätehuollon järjestämismallia toteutettiin suunnitellusti, ja yhteistyö urakoitsijoiden ja peruskuntien kanssa sujui hyvin. Palvelutaso toiminta-alueella säilyi entisellään palveluverkoston osalta.

Sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen Riikinvoima Oy:lle, jonka osakkaana kuntayhtymä on. Riikinvoimaan saatiin toimitettua oma kiintiö kokonaisuudessaan sekä lisäksi ostokiintiötä muilta osakkailta. Rakennusjätettä toimitettiin Ouluun ja Ylivieskaan. Yhteensä jätteitä on viety energiahyödyntämiseen 15 618 tonnia (2021 20 153 tn).

Kuntayhtymä on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä 3,16 % osuudella.
Osakepääoma yhteensä   194 861,00 euroa.
Pääomalaina yhteensä     584 584,00 euroa.

Toiminnallisia tilastotietoja 2020 - 2022

Yleistä

	2020	2021	2022
Asukasmäärä	74 418	73 879	73 132
Osakaskunnat	9	9	9
Maapinta-ala, km2	21 499	21 499	21 499
Asukastiheys, asukasta / m2	3,5	3,4	3,4
Henkilöstön työpanos, htv	14	14	16
Henkilöstökulut, € / vuosi	740 802	784 230	870 870
Jätekeskuksia / kaatopaikkoja	1	1	1
Lajitteluasemia	8	8	8
Aluekeräyspisteitä
- Hyrynsalmi	8	8	8
- Kajaani	20	20	20
- Kuhmo	20	20	19
- Paltamo	10	10	10
- Puolanka	14	14	14
- Ristijärvi	8	8	8
- Sotkamo	18	18	18
- Suomussalmi	22	22	22
- Vaala	13	13	13
Yhteensä	133	133	132

Jätemäärät (tonnia)

	2020	2021	2022
Sekalainen yhdyskuntajäte loppusijoitukseen	364	263	245
Rakennusjäte lajitteluun	2 880	1475	1 056
Sekajäte energiaksi	14 043	13 717	11 601
Muu loppusijoitettava (asbesti, eristeet, kipsi)	1 783	1 220	846
Paperi ja kartonki	500	257	1 391
Muut hyödynnettävät jätteet  (risut, kannot, puu, betoni, tiili, lasi, metalli yms.)	16 551	15 395	15 650
Saastuneet maat  (öljyiset kompostiin)	1 142	2 098	5 221
Puhtaat maat	1 941	2 054	1 615
Biojäte (koti ja kauppa, Gasumille)	4 332	4 370	4 099
Vaaralliset jätteet  (asuminen ja teollisuus)	1 381	1 423	1 489
Sähköelektroniikkaromu	1 208	1 111	867
Yhteensä	46 125	43 356	44 080
Hyötykäyttöaste, %	96,2	96,6	97,5

Talous

	2020	2021	2022
Toimintamenot	5 404 448	5 606 273	5 526 802
Toimintulot	6 147 232	6 045 882	6 315 722
Toimintakate	742 784	439 609	788 919
Vuosikate	680 102	395 538	745 596
Tilikauden tulos	207 562	-80 677	255 876

Tunnuslukuja

	2020	2021	2022
Jätehuollon kustannukset, € / asukas	72,62	75,88	75,57
Loppusijoitettavaa jätettä, kg / asukas	23,96	16,51	14,92
Vaaralliset jätteet, kg / asukas	18,56	19,26	20,36
SER, kg / asukas	16,23	15,04	11,86
Paperi ja kartonki, kg / asukas	6,72	3,48	19,02
Metalli, kg / asukas	18,81	20,05	20,25
Lasi ja keramiikka, kg / asukas	5,04	3,51	3,54

Arvio tulevasta kehityksestä ja ympäristöasioista

Jätelain muutos astui voimaan heinäkuussa 2021. Pakkausjätteiden ja biojätteen kuljetusvastuu siirtyy kunnalle 1.8.2023 alkaen. Siirtymään liittyvät kilpailutukset, kuljetus, astiat hankinnat ja astiapesut toteutetaan kevään 2023 aikana. Poistotekstiilien keräys alkaa vuoden 2023 alussa kaikissa kunnissa. Lähivuosina on lähdettävä toteuttamaan laajamittaisesti aluekeräyspisteiden infran uusimista nykyaikaisemmaksi. Aluekeräysinfra on lopulle 20 vuotta vanha ja alkaa olla käyttöikänsä päässä.

Ympäristöasioista ja jätemääristä raportoidaan valvovalle viranomaiselle ja ministeriölle ympäristölupaehtojen ja lain mukaisesti. Puutteita on ollut jätevesipuhdistamon toiminnassa, jota on parannettu usealla eri tavalla vuoden loppupuolella. Puhdistamolle laadittiin vuoden loppupuolella kattava toiminnankuvaus sekä huolto-, säätö- ja häiriöpäiväkirja. Puhdistamon toiminnan tehostamiseksi on ELY-keskus langettanut maksuun uhkasakon.

Jäsenyydet, edunvalvonta, koulutus ja virkistystoiminta

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on jäsenenä Suomen Kiertovoima ry:ssä (KIVO). KIVO ry edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. KIVO toimii yhdyssiteenä jäsentensä kesken, kehittää jätelaitosalaa ja turvaa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä. Kuntayhtymä on lisäksi yhteisöjäsenenä Jätehuoltoyhdistys ry:ssä.

Toimiston henkilökuntaa osallistui mm. seuraaviin webinaareihin ja livetapahtumiin: kiertotalouspäivät, taloushallintopäivät ja jätelautakuntapäivät. Pikkujoulu järjestettiin yhteistyössä Riikinvoiman jäteosakkaiden kanssa Kuopiossa. Henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastusta tuetaan henkilökohtaisilla Mind & Body maksukorteilla.

Kehitystyö

Kuntayhtymä oli mukana mm. seuraavissa yhteishankkeissa vuoden 2022 aikana:

- Kajaanin yliopistokeskuksen vetämä PATE-Projekti. Hanke keskittyy nitraattiveden jalostamiseen lannoitekäyttöön ja jalostamisen laitetekniikan kehitykseen. Hanke päättyi 31.7.2022.

- Kajaanin yliopistokeskuksen vetämä reaaliaikaisen mikromuovien mittausjärjestelmän kehitys ja pilotointi REMMI. Hanke jatkuu kesään 2023 saakka.

- Kajaanin Romun koetoiminta Majasaaren jätekeskuksen alueella jäteraaka-aineiden käytöstä tierakenteessa.

- Vieraslajit Veks-hanke yhdessä neljän Kainuun kunnan kanssa. Hanke on 3-vuotinen ja keskittyy vieraslajien torjuntaan neuvonnan ja tiedottamisen avulla. Hanke päättyy vuoden 2023 lopussa.

- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Suswam-hanke, jossa selvitetään jätehuollon kehittämistä Kostamuksessa ja Kainuussa sekä yhteistyömahdollisuuksia. Hanke muuttui koronan ja Ukrainan sodan vuoksi Majasaaren jäteveden puhdistamon toiminnan tehostamishankkeeksi ja poistotekstiin paikallisen uusiokäytön ja muiden käsittelylaitosten vastaanottomahdollisuuksien sekä aikataulutuksen selvitykseen. Hanke päättyy kesällä 2023.

Kajaanissa 30.3.2023

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus