1. luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

1 § Soveltamisala

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuolto- määräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Ekokympin toimialueella.

Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin ja myös kunnan toissijaiselle jätehuoltovastuulle kuuluviin jätehuoltopalveluihin.

Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Muilla kuin jätelain 32 §:n ja 33 §:n mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvilla kiinteistöllä, kuten elinkeinotoiminnan, seurakuntien, hyvinvointialueiden ja valtion toimintojen kiinteistöillä, syntyvää jätettä koskevat seuraavat pykälät soveltuvilta osin:

5 § Elinkeinotoiminnan ja muun julkisen toiminnan kuin kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteiden jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisvelvollisuuden perusteella

18 § Kompostointi

19 § Jätteen polttaminen

20 § Jätteen hautaaminen tai upottaminen

22 § Jäteastiatyypit

23 § Jäteastian merkitseminen

24 § Jäteastioiden täyttäminen momentit

25 § Tyhjennysvälit

26 § Kunnossapito ja pesu

27 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset

28 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

29 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat

30 § Kuormaaminen

31 § Kuljettaminen

34 § Saostussäiliöiden ja umpisäiliöiden tyhjennys, kunnon tarkistaminen ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

35 § Saostus- ja umpisäiliöiden kunnossapito ja kulku säiliöiden luokse

37 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

38 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

39 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto

40 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä

41 § Erityisjätteet

42 § Terveydenhuollon erityisjätteet

43 § Tiedottamisvelvollisuus

44 § Jätehuoltomääräysten valvonta

45 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

46 § Voimaantulo

487 § Siirtymäsäännökset

Muussa kuin asumisessa tai kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten 18–20 §:ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisten sivutuotteiden jätehuollon järjestämiseen.

2 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

Alueellisella jätteen keräyspaikalla Ekokympin tai tuottajayhteistön järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja kiinteistöillä erikseen lajiteltavalle kierrätyskelpoiselle jätteelle.

Aluekeräyspisteellä Ekokympin järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen kuulumattomat kiinteistöt toimittavat sekajätteensä. Aluekeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja.

Astiapalvelulla erilliskeräysalueella Ekokympin keräysvastuulle oleville kiinteistölle tarjottavaa palvelua, jossa Ekokymppi toimittaa maksuttoman jäteastian uuden keräyspalvelun käyttöön ottavan kiinteistön astiaksi tai keräyksen piirissä olevan kiinteistön rikkoontuneen astian tilalle. Astiapalveluun sisältyy astioiden pesu.

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.

Biojätteellä asumisessa, toimistoissa, ravintoloissa, tukkuliikkeissä, ruokaloissa, ateria- palveluissa, vähittäisliikkeissä ja muissa vastaavissa toiminnoissa syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä ja elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä. (Määritelmä poikkeaa jätelain mukaisesta biojätteen määritelmästä siten, että se ei sisällä puutarha- ja puistojätettä.)

Ekopisteellä Ekokympin tai tuottajan (RINKI-ekopiste) järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä jätelaji. Ekopisteellä ei kerätä sekalaista yhdyskuntajätettä.

Erilliskeräysalueella karttaan rajattua aluetta, jossa Ekokymppi toteuttaa kunnan järjestämää jätteenkuljetusta bio- ja hyötyjätteiden osalta. Erilliskeräysalueen rajat on määritelty Ekokympin palvelutasopäätöksessä ja jätehuoltomääräyksissä.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.

Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.

Jätekeskuksella jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jätteen käsittelyä sisältäen kierrätystä tai hyödyntämistä.

Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä tai liete kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saostussäiliöstä tai umpisäiliöstä.

Kierrätyskelpoisella jätteellä materiaalina hyötykäytettävää jätettä kuten biojätettä, tekstiilijätettä, lasi-, metalli-, muovi-, kartonki- ja paperipakkausjätteitä ja muita kierrätyskelpoisista materiaaleista koostuvia jätteitä, joille on järjestetty erilliskeräys ja vastaanotto näiden jätehuoltomääräysten mukaan.

Kiinteistöllä asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen käytettävissä olevaa kiinteistöä sekä muuta kiinteistöä, jossa syntyy jätettä. Mikäli kiinteistöllä on useita asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja, sovelletaan niihin yksittäisen kiinteistön määritelmää.

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön jäteastiaa, joita kiinteistön haltijat ylläpitävät ja käyttävät yhteisesti.

Kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa siten, että nopeutetaan sen luonnollista hajoamista.

Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa Ekokymppi vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä, mukaan lukien keräyksen ja kuljetuksen osalta tuottajavastuunalainen pakkausjäte, joka kerätään jätelain ja näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöittäisessä keräyksessä ja Ekokympin järjestämässä tuottajien aluekeräystä täydentävässä aluekeräyksessä, kotitalouden pienimuotoisessa itse tehtävässä rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvää jätettä, sekä edellä mainituissa toiminnoissa syntyvää jätevesien saostus- ja umpisäiliölietettä ja lisäksi sitä liikehuoneistoissa syntyvää jätettä, joka kerätään yhdessä asumisessa tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden kanssa.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä muuta kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa jätettä, jonka haltija on jätelain 33 §:n mukaisesti pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä Ekokympin järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta Ekokymppi huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Lajitteluasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden tuontipaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa.

Lasipakkauksella tuottajayhteisön määrittelemään lasipakkausjätettä.

Lasijätteellä muuta kuin lasipakkausjätettä (mm. tasolasi, posliini, keramiikka, kristalli)

Metallipakkauksella tuottajayhteisön määrittelemää metallipakkausjätettä.

Metallijätteellä muuta kuin metallista pakkausjätettä (mm. kattilat, aterimet, työkalut).

Multatehtaalla fermentoituneen biojätteen (mm. bokashi-menetelmä) jälkikäsittelyä esimerkiksi saavissa, jolloin jälkiskäsittelyn aikana biojätteestä muodostuu multaa.

Muunnetulla kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija tekee sopimuksen kuljetuksesta urakoitsijan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus) ja Ekokymppi määrää astia- ja jätejaekohtaiset käsittelymaksut (kunnan järjestämä kuljetus).

Poikkeuskimpalla Ekokympin viranomaispäätöksellä hyväksymää jäteastian yhteiskäyttöä, jossa kimppa-astiaa käyttävät kiinteistön haltijan vakituinen asunto ja loma-asunto.

Puutarha- ja puistojätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.

Sekalaisella yhdyskuntajätteellä (sekajäte energiaksi) yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla kerätty erilleen jätelajeittain yksilöidyt jakeet.

Taajamalla tilastokeskuksen määritelmän mukaisia taajama-alueita.

Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.

Vaarallisella jätteellä palo-, räjähdys-, terveydelle tai ympäristölle vaarallisia jätteitä.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

3 § Jätehuollon tavoitteet

Jätehuollon tarkoituksena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Jätehuollolla tavoitellaan kestävää ja puhdasta materiaalikiertoa. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että eri jätemateriaalit tulevat käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana hyödynnettäväksi.

2. luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

Asuinkiinteistöjen, vapaa-ajan asuinkiinteistöjen ja kunnan palvelu- tai hallintotoiminnan kiinteistöjen on kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Myös muiden jätelain 32 §:n mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen on kuuluttava kunnan jätehuoltojärjestelmään ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä.

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liitytään sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta seuraavilla tavoilla:

sopimalla jäteastian tyhjentämisestä ja kuljettamisesta jätehuoltorekisteriin hyväksytyn jätteenkuljettajan kanssa (6-7 §)

sopimalla naapurin kanssa yhteisen jäteastian käytöstä (kimppa-astia). (8 §)

mikäli kiinteistö ei kuulu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kuuluu kiinteistö Ekokympin aluekeräysverkoston käyttäjäksi. (11 §) ja tällöin kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte on toimitettava aluekeräyspisteeseen.

Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

5 § Elinkeinotoiminnan ja muun julkisen toiminnan kuin kunnan jätteiden jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisvelvollisuuden perusteella

Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella muun palvelun- tarjonnan puutteen vuoksi. Palvelun tarpeesta ilmoittamiseen, palvelun pyytämiseen ja palvelusta sopimiseen liittyvistä menettelyistä on säädetty jätelaissa.

Kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun kuuluvien jätteiden osalta Ekokymppi tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan tai haltijan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen, enintään kolmen vuoden mittaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee.

6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen

Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija.

Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään sekalaisen yhdyskuntajätteen jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus sekalaisen yhdyskuntajätteen noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin.

Erilliskeräysalueilla bio- ja hyötyjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa Ekokymppi.

Liittyminen Ekokympin järjestämään bio- ja hyötyjätteiden jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä Ekokympin asiakaspalveluun ja sopimalla jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ekokympin vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin.

7 § Kiinteistökohtainen jäteastia

Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään vähintään sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettu jäteastia. Lisäksi kiinteistöillä tulee olla käytössään jäteastiat näiden jätehuoltomääräysten § 16 ja § 17 mukaisesti erilliskerätyille jätelajeille.

Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen bio- ja hyötyjätteiden osalta, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan ja Ekokymppi järjestää tarvittaessa uudet astiat astiarikkojen ja astiavaihtojen yhteydessä (koskee vain pyörällisiä astioita).

Kiinteistöllä syntynyt kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte on laitettava kiinteistön jätteenkuljetusta varten järjestettyyn jäteastiaan.

8 § Yhteisen jäteastian perustaminen (kimppa-astia)

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli kimppa-astian käytöstä. Kimppa-astiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten bio- ja hyötyjätteiden keräämiseen.

Lähekkäin sijaitsevilla kiinteistöillä tarkoitetaan taajamissa samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevia kiinteistöjä, haja-asutusalueella naapureita tai tiekunnan tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavia kiinteistöjä. Kimpalle on valittava yhteyshenkilö.

Kimppa-astian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Ekokympille. Kiinteistön haltijan järjestämässä sekajätteenkuljetuksessa ilmoitus tehdään lisäksi kuljetusyritykselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot kimppa-astiaa käyttävistä kiinteistöistä. Vastuuhenkilön on ilmoitettava kimppa-astian käytössä tapahtuvista muutoksista ja kimppa-astian käytön lopettamisesta.

Kimpan yhteyshenkilön on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Vapaa-ajan kiinteistö voi olla poikkeuksellisesti kimpassa kiinteistön haltijan vakituisen asuinkiinteistön kanssa, mikäli vapaa-ajan kiinteistön läheisyydessä tai matkalla vapaa-ajan kiinteistöltä vakituiselle asuinkiinteistölle ei sijaitse kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä ja vakituinen asuinkiinteistö on liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Käytettäessä asunto-osakeyhtiön jäteastiaa tai kimppa-astiaa, on siihen oltava kirjallinen lupa asunto-osakeyhtiöltä tai kimpan osakkailta. Poikkeuskimppaa haetaan aina Ekokympiltä kirjallisesti.

Ekokymppi voi päätöksellään lakkauttaa kimppa-astian käytön kokonaan tai osittain, jos kimppa-astian ylläpidossa ja käytössä on toistuvia laiminlyöntejä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puuttua kimppa-astian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai roskaantumista.

9 § Korttelikohtaiset järjestelmät

Alueilla, joissa on käytössä jätteiden korttelikohtainen keräysjärjestelmä tai muu vastaava lähikeräysjärjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä korttelikohtaisen keräysjärjestelmän tai muuhun lähikeräysjärjestelmän käyttäjäksi.

Korttelikohtaiseen keräysjärjestelmään tai muuhun vastaavaan lähikeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jäteastiana toimii yhteinen keräysastia tai korttelikohtainen keräyshuone.

10 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen määräajaksi

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus (jätteet ja jätevesilietteet) voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä lomamatkan tai muun syyn vuoksi. Jäteastia on oltava tyhjä jätteenkuljetuksen keskeytyksen alkaessa. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön keskeytyksen ajan. Sekajätekuljetusten keskeytyksestä on ilmoitettava jätteenkuljetusyritykselle. Bio- ja hyötyjätteiden ja lietekaivojen tyhjennyksen keskeytyksestä on ilmoitettava Ekokympille. Lietekaivojen tyhjennyksien keskeytysilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

11 § Aluekeräyspisteet ja jätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen

Aluekeräysverkostoon kuuluvan kiinteistön jätteiden keräyspaikan (aluekeräyspiste) ja siihen tarvittavat jäteastiat hankkii Ekokymppi.

Aluekeräysverkostoon kuuluvalta kiinteistöltä on toimitettava tavanomaisessa asumisessa syntyvä sekajäte aluekeräyspisteeseen. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus on ainoastaan jätetaksan mukaisen aluekeräysmaksun maksavilla asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöillä, ja sinne voi toimittaa ainoastaan asumisessa syntyvää jätettä.

Aluekeräyspisteen astioiden täyttymisen ja tyhjennysrytmin toimivuuden vuoksi keräyspisteeseen saa kerralla tuoda enintään kaksi jätesäkkiä (max. 200 ltr/säkki).

Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle.

12 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja alueellisiin keräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi aluekeräyspisteisiin, on toimitettava Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljetuksen järjestämisestä itse.

Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta Ekokympin osoittamaan paikkaan.

13 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Ekokympin osoittamiin paikkoihin.

Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Ekokympin järjestämät vastaanottopaikat, kuten lajitteluasemat, jätekeskus ja muut alueelliset vastaanottopisteet. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin.

Ekokymppi ylläpitää ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Tiedot Ekokympin vastaanottopaikoista löytyvät osoitteesta www.ekokymppi.fi. 

Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Eri jätelajit on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.

3 luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä

14 § Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskunta- jätteestä on lajiteltava erikseen biojäte, lasi-, muovi-, metalli- ja kartonkipakkausjätteet, pienmetalli, tekstiilijätteet sekä muut kiinteistöillä syntyvät tässä pykälässä luetellut jätelajit. Jos biojätettä ei kerätä erikseen se on kompostoitava.

Mikäli kiinteistö kuuluu jätehuoltomääräysten 16 tai 17 §:n mukaan kiinteistöittäisen erilliskeräyksen piiriin toimitetaan lasi-, muovi-, metalli- ja kartonkipakkausjätteet kiinteistön jäteastiaan.

Muovipakkaukset ja muu muovijäte (esim. sadeasut, lelut, muoviastiat) on lajiteltava erilleen toisistaan. Muovipakkaukset on lajiteltava joko kiinteistön keräysastiaan tai RINKI-ekopisteelle. Muu muovijäte on lajiteltava kiinteistön sekajäteastiaan tai toimitettava jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.

Tekstiilijäte toimitetaan Ekokympin järjestämään vastaanottopaikkaan.

Paperijäte on lajiteltava erikseen ja toimitettava tuottajavastuulla järjestettyyn keräysastiaan kiinteistöllä tai tuottajan alueelliseen keräyspaikkaan.

Myös muut tuottajavastuunalaiset jätteet kuin pakkausjätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on lajiteltava erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin.

Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen luvussa 10 annettujen määräysten mukaisesti.

Puutarha- ja puistojäte sekä risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetuksen 26 §:n mukaisesti.

Mikäli rakennus- ja purkujäte on peräisin kotitalouden pienimuotoisesta omatoimisesta rakennus- ja purkutoiminnasta, jätteen haltijan on lajiteltava ja toimitettava syntyvä jäte Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan.

15 § Sekalainen yhdyskuntajäte (sekajäte energiaksi)

Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä on oltava sekalaiselle yhdyskuntajätteelle kiinteistökohtainen jäteastia tai kimppa-astia. Aluekeräyspisteen käyttäjien on toimitettava sekalainen yhdyskuntajäte aluekeräyspisteeseen.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä kierrätyskelvoton jäte on lajiteltava kiinteistön sekalaiseen yhdyskuntajätteen jäteastiaan (sekajäte energiaksi) tai toimitettava aluekeräyspisteen, lajitteluaseman tai jätekeskuksen keräysvälineeseen.

Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan ei kuitenkaan saa kerätä sinne kuulumattomia jätteitä, kuten bio- ja hyötyjätettä, vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, esimerkiksi metallia.

16 § Asumisessa syntyvien kierrätettävien jätteiden kiinteistökohtaiset erilliskeräysvelvoitteet

Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian lisäksi kiinteistöille on järjestettävä jäteastiat erilliskerättäville jätelajeille seuraavasti:

Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte Muovipakkaukset Metallipakkaukset, pienmetalli Lasipakkaukset Kartonkipakkaukset Paperi
1 - 3 x         Kuten jätelain 48 ja 49 § määräävät
4 tai enemmän * x x x x x

*jäteasetuksen velvoitteita laajempi keräys

** Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan saa laittaa vain pientä keramiikkajätettä. Suuri keramiikkajäte (esim. WC-pöntöt) on toimitettava jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.

Erilliskeräysalueet, joilla Ekokymppi järjestää bio- ja hyötyjätteiden kuljetukset, ovat määritelty ajantasaisesti ja nähtävillä Ekokympin verkkosivuilla www.ekokymppi.fi. Ekokymppi tarkistaa alueiden määrittelyn taajama-alueiden muutosten mukaisesti.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan. Paperijäte on erilliskerättävä kuten jätelain 48 § ja 49 § määräävät.

Kiinteistön haltija, jonka kiinteistöä ei edellä mainitut velvoitteet koske ja jonka kiinteistö sijaitsee erilliskeräysalueella, voi halutessaan liittää kiinteistönsä vapaaehtoisesti kunnan järjestämään erilliskerättävien kierrätyskelpoisten jätteiden kiinteistöittäiseen kuljetukseen. Kuljetuksesta on tällöin sovittava Ekokympin kanssa.

Muulla kuin erilliskeräysalueella sijaitsevan kiinteistön haltija, jonka kiinteistöä eivät edellä mainitut velvoitteet koske, voi halutessaan tilata erilliskerättävien kierrätyskelpoisten jätteiden jätelajien kiinteistöittäisen kuljetuksen yksityiseltä jätteenkuljetusyritykseltä.

Kiinteistöiltä erilliskerätyt jätteet tulee kuljettaa näiden jätehuoltomääräysten 33 §:n mukaiseen vastaanottopaikkaan.

§ Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien kierrätettävien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

Erilliskeräysalueilla sijaitsevalta kunnan yhdyskuntajätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät kierrätettävät jätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti:

Jätelaji Erillikerättävä, jos 
Biojäte biojätettä kertyy yli 10 kg viikossa
Muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjäte kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 5 kg viikossa
Lasipakkausjäte kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 2 kg viikossa
Metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 2 kg viikossa
Paperi kuten jätelain 48 ja 49 § määräävät

 

Kiinteistön haltija, jonka kiinteistöä ei edellä mainitut velvoitteet koske ja jonka kiinteistö sijaitsee erilliskeräysalueella, voi halutessaan liittää kiinteistönsä vapaaehtoisesti kunnan järjestämään erilliskerättävien kierrätyskelpoisten jätteiden kiinteistöittäiseen kuljetukseen. Kuljetuksesta on tällöin sovittava Ekokympin kanssa.

Muulla kuin erilliskeräysalueella sijaitsevan kiinteistön haltija, jonka kiinteistöä eivät edellä mainitut velvoitteet koske, voi halutessaan tilata erilliskerättävien kierrätyskelpoisten jätteiden jätelajien kiinteistöittäisen kuljetuksen yksityiseltä jätteenkuljetusyritykseltä.

Erilliskeräysalueet, joilla Ekokymppi järjestää bio- ja hyötyjätteiden kuljetukset, ovat määritelty ajantasaisesti ja nähtävillä Ekokympin verkkosivuilla www.ekokymppi.fi. Ekokymppi tarkistaa alueiden määrittelyn yhdyskuntakehityksen muutosten mukaisesti.

Kierrätyskelpoiset erilliskerätyt jätteet tulee kuljettaa näiden jätehuoltomääräysten 33 §:n mukaiseen vastaanottopaikkaan.

4 luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen

18 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostoriin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostoriin ei myöskään saa laittaa haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja tai niiden osia.

Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Kompostorin tilavuuden tulee tällöinkin olla riittävä kaikkien biojätteille, huomioiden kylmien vuoden- aikojen aiheuttama hidastuminen kompostoitumisessa.

Biojätteen saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava niin, että elintarvikejäte kompostoituu ja kompostori on asianmukaisessa kunnossa.

Bokashilla tai muulla vastaavalla menetelmällä fermentoitu, eli käymisprosessoitu biojäte tulee jälkikäsitellä multatehtaassa suljetussa ja ilmastoidussa kompostorissa ennen jätteen omatoimista hyödyntämistä. Fermentoitunutta käymisprosessoitunutta biojätettä ei saa sellaisenaan haudata maahan.

Jätteen haltijan on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä biojätteen kompostoinnin aloittamisesta seuraavat tiedot:

  1. kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite ja mahdollisuuksien mukaan kiinteistö- tai rakennustunnus
  2. rakennuksen tyyppi ja asuinhuoneistojen lukumäärä muusta kuin omakotitalosta
  3. jätteen käsittelystä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
  4. käsittelylaitteiston käyttötilavuus
  5. laitteiston vuotuinen käyttökuukausien määrä.

Useamman talouden käyttäessä samaa kompostoria, tulee jätteen käsittelystä vastaavan henkilön ilmoittaa edellä mainitut tiedot kaikkien kompostoria käyttävien osalta jäte- huoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Jätteen käsittelystä vastaavan henkilön on ilmoitettava myös kompostoinnin loppumisesta vähintään kahden kuukauden sisällä lopettamisesta. Jos käsittelystä vastaava henkilö vaihtuu, on lopettavan vastuuhenkilön ilmoitettava uusi vastuuhenkilö jätehuoltoviran- omaiselle ennen tehtävässä lopettamista.

Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on uusittava jätehuoltoviranomaiselle viiden vuoden välein.

Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 34 §:ssä tarkoitettua saostussäiliö- tai pienpuhdistamolietettä saa erilliskompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava niin, että se on aina asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Puutarhajätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava Ekokympin osoittamaan paikkaan.

Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

18a § Muut omatoimisen jätteenkäsittelyn määräykset

Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Ylimääräisen rasvan ja ruokaöljyn johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Kielto koskee myös vaarallisia jätteitä.

19 § Jätteen polttaminen

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Haja-asutusalueella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Paperia ja kartonkia saa polttaa vain vähäisiä määriä sytykkeenä. Kaikenlaisten muovijätteiden polttaminen on kielletty.

Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

20 § Jätteen hautaaminen tai upottaminen

Jätteen hautaaminen maahan tai upottaminen vesistöön on kielletty.

Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Ruokaviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti. Ruokaviraston ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Kuolleet pienikokoiset lemmikkieläimet ja luonnonvaraiset pieneläimet, joihin ei epäillä liittyvän ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin riskiä, saa laittaa myös kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen astiaan.

Metsästyksessä syntyvät teurasjätteet saa jättää maastoon, jossa seuralla on metsästysoikeus. Jätettäessä teurasjätteet maastoon on huolehdittava siitä, ettei niistä ole haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Haaskan pidosta on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille.

21 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa

Omassa asumisessa syntyvän puhtaan tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Hyödyntämisessä on huomioitava kunnan ympäristösuojelumääräykset ja MARA-asetus (VNA843/2017). Hyödyntämisestä on ilmoitettava ennakkoon ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta aiemmin, ellei kunnan ympäristösuojelumääräyksissä muuta mainita. Jätteen maanrakennushyötykäyttöä ei sallita pohjavesialueella.

5 luku Jäteastiat

22 § Jäteastiatyypit

Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätteiden vastaanottopaikka, johon voidaan sijoittaa näiden jätehuoltomääräysten mukainen riittävä määrä jäteastioita.

Ekokymppi toimittaa käsin siirrettävät 120 – 1000 litran jäteastiat erilliskeräysalueilla oleville kiinteistöille, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvaa bio- ja hyötyjätettä.

Kiinteistöillä käytössä olevat jäteastiat korvataan Ekokympin toimittamilla jäteastioilla vasta, kun ne ovat huonokuntoisuuden vuoksi käyttöön sopimattomia tai mikäli jäteastia ei täytä keräysvälineelle määriteltyjä ehtoja. Ekokymppi (kuljettaja) arvioi keräysvälineiden korvaamisen tarpeen. Ekokymppi vastaa toimittamiensa astioiden merkitsemisestä.

Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää.

Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Normaalin tyhjennysvälin harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita.

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää

  1. standardinmukaisia käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun
  2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä, pois lukien pikakontit
  3. vaihtolavasäiliöitä, joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan
  4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
  5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita.

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa käyttää

  1. jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä
  2. vaijerikuormattavia pikakontteja ja vaihtolavasäiliöitä (siirtymäaika päättyy 31.12.2026).

Mikäli jätesäkkiä käytetään tilapäisesti (esim. kertaluontoisen ylimääräisen jätteen sijoittamiseen jäteastian viereen) on jätteen haltijan huolehdittava sen turvallisuudesta ja ympäristön siisteydestä. Säkki ei saa sisältää pistäviä tai viiltäviä esineitä.

Ekokymppi voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta.

23 § Jäteastian merkitseminen

Jäteastiat on varustettava jäteasetuksen mukaisesti riittävän suurella tekstitarralla, jossa ilmoitetaan kerättävä jätelaji. Tarra voidaan kiinnittää astian kanteen, etuseinään tai molempiin paikkoihin. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä.

Jäteastiassa on oltava merkittynä sen tyhjentämisestä vastaavan tahon yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla.

24 § Jäteastian täyttäminen

Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä.

Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään

  • alle 120 l astiat: 20 kg
  • 120 - 240 l astiat: 40 kg
  • 241 - 1000 l astiat: 60 kg.

Käsin siirrettäviin isompiin jäteastioihin voi laittaa vain kevyempiä hyötyjätteitä mm. muovi- ja kartonkipakkauksia. Jätettä ei saa jättää keräyspaikkaan jäteastian ulkopuolelle.

Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Jäte on merkittävä poisvietäväksi. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätepakkaus saa painaa korkeintaan 15 kg eikä se saa sisältää viiltäviä, pistäviä tai teräviä esineitä eikä biojätettä. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

Sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistökohtaiset jäteastiat tulee suojata likaantumiselta joko käyttämällä jäteastiassa jätesäkkiä tai laittamalla astiaa likaavat jätteet jäteastiaan roskapussissa.

Tekstiilijätteen vastaanottopisteeseen toimitettava tekstiilijäte on pakattava pussiin.

Biojäteastiassa on käytettävä suojasäkkiä tai biojäte on pakattava pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Suojasäkin tai pussin materiaali määräytyy hyödyntämispaikan (biokaasulaitoksen) ohjeen mukaan.

Mikäli käytössä on ilmastoitu biojäteastia, on siinä käytettävä jäteastian valmistajan ohjeen mukaisia suojasäkkejä ja pusseja.

Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan.

Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.

Kiinteistöllä oleviin jäteastioihin ei saa laittaa:

  • palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä
  • vaarallisia jätteitä
  • jauhesammuttimia
  • lääkkeitä
  • erityisjätteitä
  • aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle
  • aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
  • nestemäisiä jätteitä mukaan lukien septitankkien sisältö
  • hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia
  • rakennus- ja purkujätettä
  • puutarhajätettä tai risuja
  • kuivakäymäläjätteitä.

Käyttämättömät ilotulitteet, räjähteet ja ampumatarvikkeet on toimitettava poliisille.

Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdys- kuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan voi laittaa pieniä määriä sellaista palamatonta ainetta, jolle ei ole järjestetty keräystä kiinteistöillä tai keräyspisteissä, kuten yksittäisten lasi- ja posliiniastioiden sirpaleita ja yksittäisiä pieniä PVC-muovisia esineitä. Suuremmat palamatonta ainetta olevat jätteet ja jäte-erät, kuten suuret määrät PVC-muovia, on toimitettava Ekokympin osoittamaan paikkaan.

25 § Tyhjennysvälit

Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.

Jäteastiat on tyhjennettävä kuitenkin vähintään seuraavasti:

Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (1.5. - 30.9.) Pisin tyhjennysväli talviaikana (1.10. - 30.4.)
Sekajäte energiaksi 8 viikkoa 8 viikkoa
Biojäte 1 -3 huoneistoa 2 viikkoa 4 viikkoa
Biojäte 4 tai enemmän huoneistoja 1 viikko 4 viikkoa
Biojäte, joka kerätään ilmastoituun astiaan, syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön 4 viikkoa 4 viikkoa
Kartonkipakkaukset 8 viikkoa 8 viikkoa
Metallipakkaukset ja pienmetalli 8 viikkoa 8 viikkoa
Lasipakkaukset 8 viikkoa 8 viikkoa
Muovipakkaukset 8 viikkoa 8 viikkoa

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan vapaa-ajan asunnon sekajäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (1.5. – 30.9.) vähintään yhden kerran. Muutoin jäteastia on tyhjennettävä tarpeen mukaan, kun kiinteistöä käytetään.

Erilliskerättyjen kierrätettävien jätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu kierrätettävien jätteiden sijoittamista sekalaisen yhdys- kuntajätteen joukkoon.

26 § Kunnossapito ja pesu

Jäteastiat on pidettävä käyttökuntoisina ja ne on pestävä riittävän usein. Likaantuvat astiat on pestävä tarvittaessa kerran vuodessa. Jäteasetuksen 10 §:n mukaan sekalaisen yhdyskuntajätteen astia on pestävä vähintään kerran vuodessa ja biojäteastia vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Ekokymppi vastaa pyörällisten jäteastioiden kunnosta ja pesusta palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijan tulee huolehtia jäteastioiden kunnosta ja pesusta.

6 luku Jätteen keräyspaikat

27 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset

Kiinteistön jäteastia on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa asumiselle ja viihtyvyydelle. Astian sijoituksessa on otettava huomioon rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojeluvalvonnan ohjeet.

Kiinteistön jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jäte- huoneessa tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki.

Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita.

Jäteastian siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet.

Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.

Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista.

Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti enintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, kiinteistön haltijan on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen.

Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat.

28 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin tai jäteastian ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajalla on aina pääsy jäteastian sijoituspaikalle.

Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

Ekokympin järjestämissä kuljetuksissa on tieto lukittavasta sijoituspaikasta ilmoitettava Ekokympille.

29 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat (sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteet, ekopisteet/kierrätyspisteet/hyötyjätepisteet)

Nämä määräykset ovat voimassa sekä Ekokympin, tuottajayhteisöjen että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla, kuten Ekokympin aluekeräyspisteillä, jätehuolto-osuuskuntien keräyspisteillä ja RINKI-ekopisteillä.

Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa toiselle vastaavalle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle.

Alueellista keräyspaikkaa perustettaessa on noudatettava rakentamista koskevia säädöksiä.

Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista, roskaantumista tai taukoa vastaanottoon.

Keräyspisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla ylläpidosta vastaavan tahon ja tyhjennyksestä vastaavan tahon yhteystiedot.

7 luku Jätteenkuljetus

30 § Kuormaaminen

Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöillä tai niiden läheisyydessä on sallittu arkisin (ma-pe) klo 6-22 ja viikonloppuisin (la-su) ja arkipyhinä klo 8-18.

Jätteenkuljettajan on huolehdittava, että jätettä ei pääse leviämään kuormauksen aikana ympäristöön.

Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristö- tai terveyshaittaa.

31 § Kuljettaminen

Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä. 

Kuljetustapa tai -välineet eivät saa heikentää erilliskerättävien jätejakeiden kierrätys- ja hyödyntämiskelpoisuutta.

Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteestaan. Jos jäte noudetaan kotitaloudesta, siirtoasiakirjavelvoitteista huolehtii jätteenkuljettaja.

32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen

Jätteenkuljettajan on luovutettava Ekokympille kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt ajantasaiset tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä jätelain 39 §:n ja jäteasetuksen 42 §:n mukaisesti. Tiedot on toimitettava vähintään neljännesvuosittain tai käytössä olevan jätteenkuljetusjärjestelmän edellyttämän aikataulutuksen ja sovitun tiedostoformaatin mukaisesti.

Ekokymppi ylläpitää jätelain 143 §:n mukaista rekisteriä jätteenkuljetuksista, jonne edellä mainitut tiedot merkitään viipymättä niiden luovuttamisen jälkeen.

33 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat

Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Ekokympin osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava Ekokympin ja tuottajayhteisöjen osoittamaan ja tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan.

Jätteenkuljettaja ei saa välivarastoida kuljettamiaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä, ellei välivarastoinnista ole sovittu erikseen Ekokympin kanssa.

Mikäli jätekuormasta havaitaan, että jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi voi vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä.

Vastaanotto- ja käsittelypaikoista on pidettävä listaa Ekokympin verkkosivuilla.

Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina auki- oloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava Ekokympin tai muun vastaanottopaikan haltijan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla.

8 luku Asumisessa syntyvät jätevesilietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätevesilietteet

34 § Saostussäiliöiden ja umpisäiliöiden tyhjennys ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vakituisessa asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä kolmen vuoden välein.

Säiliöiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota tyhjennettäessä ja tyhjentäjän on ilmoitettava havaitsemistaan poikkeamista kiinteistön haltijalle. Saostussäiliön tulee olla kunnoltaan näiden jätehuoltomääräysten 35 §:n mukainen.

Käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn tarkoitettujen pienpuhdistamoiden saostussäiliöiden, lietepussien tai suodattimien lietteenpoisto on tehtävä yhden vuoden vähimmäisvelvoitetta useammin, jos valmistajan antamat ohjeet näin edellyttävät.

Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä viimeistään niiden täyttyessä.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa.

Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Fosforin- poistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista.

Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin, poislukien näiden määräysten 36 §:n 3. momentissa mainittu pienimuotoinen naapuriapu.

Jätevesilietteet umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Ekokympin hyväksymään vastaanottopaikkaan.

35 § Saostus- ja umpisäiliöiden kunnossapito ja kulku säiliöiden luokse

Kiinteistön omistajan tai kiinteistön muun haltijan on huolehdittava, että kiinteistön lietesäiliöt ja niihin liittyvät rakenteet ovat ehjiä, turvallisia ja tarkoitukseensa sopivia. Lietetilan on oltava rakenteeltaan ja kunnoltaan sellainen, että siitä ei tyhjentämisen yhteydessä pääse tyhjennyskalustoon maa-aineksia.

Kiinteistön haltijan on annettava lietesäiliön tyhjentäjälle tarvittavat ohjeet tyhjennyksen suorittamiseksi.

Kiinteistön haltija vastaa siitä, että lietesäiliöiden luokse pääsee esteettömästi ja turvallisesti. Lietetilan sijainti on oltava tyhjennysajankohtana selkeästi merkittynä ja tyhjennettävien säiliöiden kannet tulee olla näkyvissä.

Lietesäiliöiden kansien pitää olla käsintyhjentäjän aukaistavissa työturvallisuuden vaarantumatta. Tyhjentäjän on suljettava kansi huolellisesti. Kiinteistön haltija vastaa muista lietesäiliön tyhjennyksen jälkeisistä toimenpiteistä, kuten lietesäiliön mahdollisesta lukitsemisesta.

36 § Lietteiden omatoiminen käsittely

Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä ilmoitus Ekokympille vähintään kerran vuodessa ja loma-asunnoista vähintään kerran kolmessa vuodessa. Ilmoitusta lietteen omatoimisesta käsittelystä ei tarvitse tehdä, mikäli jätevedet eivät sisällä vesikäymälöiden jätevesiä.

Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä hygieeniseksi kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (711/2022), nitraattiasetusta (1250/2014) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011) sekä muuta lietteen käsittelyä ja peltokäyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

Asumisessa syntyvää lietettä saa ottaa käsiteltäväkseen muutamalta naapurikiinteistöltä (2-4 kiinteistöä) tai muulta lähellä sijaitsevalta kiinteistöltä ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen.

Lietteen käyttöä lannoitustarkoituksessa koskevan ilmoituksen tulee sisältää käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot, tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään ja tiedot lietteen käsittelymenetelmästä ja levitysalueesta.

Kiinteistöllä syntyvän lietteen voi kompostoida omatoimisesti kiinteistöllä, jos liete on kompostoitavassa muodossa ja sen määrä on vähäinen (alle 50 litraa vuodessa). Harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi aina kompostoida kiinteistöllä.

Lietteen omatoimisesta käsittelystä kompostoimalla on ilmoitettava Ekokympille, mikäli liettä syntyy yli 50 litraa vuodessa ja liete sisältää vesikäymälöiden vesiä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot, tiedot mahdollisista muista kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään ja tiedot lietteen määrästä, laadusta ja käsittelymenetelmästä sekä hyödyntämistavasta.

Omalla kiinteistöllä syntyvien lietteiden lisäksi käsiteltäväksi voi ottaa naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä syntyviä lietteitä, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät kompostoitavan lietemäärän ja laadun osalta.

Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Käymäläjätettä ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin, viedä aluekeräyspisteisiin tai haudata maahan kompostoimatta.

Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä asianmukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla.

Ekokymppi voi kieltää omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole ilmoituksen perusteella asianmukaista.

Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään, muualle maastoon tai vesistöön.

 

9 luku Roskaantumisen ehkäiseminen

37 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten.

Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.

Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä jatkuvasti tilaisuuden aikana sitä mukaa kun roskaamista tapahtuu. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä.

Yleisötilaisuuksissa, joissa tarjoillaan elintarvikkeita, tulee muusta yhdyskuntajätteestä lajitella ja sijoittaa omiin jäteastioihinsa seuraavat jätelajit:

  1. biojäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 10 kg
  2. keräyskartonki ja pahvi, jos sitä syntyy vähintään 5 kg
  3. keräyslasi, jos sitä syntyy vähintään 2 kg
  4. keräysmetalli, jos sitä syntyy vähintään 2 kg
  5. muovipakkaukset, jos sitä syntyy vähintään 5 kg

Yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos he sitä vaativat, viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Erityisesti yleisötilaisuuksien järjestämiseen tarkoitetussa paikassa (konsertti- tai luentosali, messuhalli tms.) järjestettävästä tilaisuudesta ei kuitenkaan tarvitse laatia jätehuoltosuunnitelmaa, jos jätehuolto on järjestetty riittävän kattavasti kiinteistön haltijan toimesta ja yleisötilaisuuden järjestäjä käyttää kiinteistön jätehuoltoa.

38 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

Roskaaminen ja jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.

Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.

10 luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

39 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto

Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.

Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa eikä niitä saa viedä alueellisiin keräyspisteisiin.

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Ekokympin niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Asumisessa syntyvät lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä ja käsittelystä Ekokympin kanssa.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.

Määrältään suurten (yli 200 kg) vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksessa. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista.

40 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöiltä

Muilla kuin asuinkiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, jotka on lukittu. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.

Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoite- tuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu.

Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.

41 § Erityisjätteet

Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet.

42 § Terveydenhuollon erityisjätteet

Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää.

Tunnistettava biologinen jäte ja tartuntavaarallinen jäte on toimitettava poltettavaksi tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.

11 luku Muut määräykset

43 § Tiedottamisvelvoite

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Ekokympille.

Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

44 § Jätehuoltomääräysten valvonta

Ekokymppi seuraa näiden jätehuoltomääräysten toteutumista. 

Määräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä Ekokympin toiminta-alueen ELY-keskukset. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa lainsäädännön mukainen seuraamus.

45 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Ekokymppi voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

46 § Voimaantulo

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan x.x.2022 ja niillä kumotaan 1.7.2018 voimaan tulleet Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräykset.

47 § Siirtymäsäännökset

Erilliskeräysalueilla olevat alle 4 huoneiston kiinteistöt, jotka kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyvät Ekokympin järjestämään bio- ja hyötyjätteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen näiden jätehuoltomääräysten 6 §:n mukaisesti 1.8.2023 alkaen.

Vaijerikuormattavia pikakontteja ja vaihtolavasäiliöitä ei saa käyttää jätteen keräysvälineenä 31.12.2026 jälkeen.