Miksi aluekeräysjärjestelmä uudistuu?

27.10.2026

Kerroimme kuukausi sitten aluekeräysjärjestelmän uudistuksesta, joka on herättänyt kuntalaisissa kysymyksiä ja huolta. Tässä uutisessa avaamme tarkemmin, miksi nykyiset 132 aluekeräyspistettä korvataan itsepalveluun perustuvalla jätepuristinverkostolla ja miten uudistus vaikuttaa lajitteluun, asiointiin, kustannuksiin ja kuljetuksiin.

Uudet aluekeräyspuristimet toimivat kulunvalvonnalla

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan noin 10 sekajätepuristinta sijoitetaan Rinki-ekopisteiden yhteyteen ja 7 – 10 muualle Ekokympin toimialueelle esimerkiksi poistumisteiden varsille. Aluekeräysasiakas saa uudet aluekeräyspuristimet käyttöönsä aktivoimalla pääsykoodit Ekokympin Kulunvalvonta-järjestelmässä. Kun asiakkaalla on laskutuksessa aluekeräysmaksu, asiointioikeus muodostuu Kulunvalvontaan automaattisesti. Kulunvalvonnan avulla aluekeräyspisteiden väärinkäyttö ei ole enää mahdollista, vaan palvelua käyttävät vain ne, joilla on siihen oikeus.

Pakkausjätteet on joka tapauksessa tuotava Rinki-ekopisteelle

Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus lajitella pakkausjätteet. Jos kiinteistöllä ei ole omia keräysastioita pakkausjätteille, pakkaukset tulee toimittaa niille tarkoitettuun keräykseen, kuten Rinki-ekopisteelle. Nykyisessä aluekeräysmallissa sekajätteen ja pakkausjätteiden keräyspisteet sijaitsevat usein eri paikoissa. Tällöin osa pakkausjätteistä saattaa päätyä sekajätteeseen.

Kun sekajätteen aluekeräys sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kuntakeskusten Rinki-ekopisteiden yhteyteen, asiakas voi samalla kaupassa asioinnin yhteydessä toimittaa eri jätelajit niille kuuluviin keräysvälineisiin. Näin sekajätteen ja pakkausjätteiden keräys voidaan hoitaa samalla asiointikerralla. Ekokympin tavoitteena on lisätä erilliskeräykseen toimitettavien pakkausjätteiden osuutta, ja uusi toimintamalli kokoaa keräysvälineitä samoihin asiointipaikkoihin.

Aluekeräykseen ei ole pakko kuulua, vaihtoehtona kiinteistön oma jäteastia

Aluekeräys on jatkossakin yksi vaihtoehto asumisessa syntyvän sekajätteen jätehuollon järjestämiseen, mutta asiakkaan kannalta ensisijainen ja usein helpoin vaihtoehto on oma kiinteistökohtainen jäteastia. Tällöin jätehuoltourakoitsija noutaa jätteen kiinteistöltä eikä asiakkaan tarvitse itse kuljettaa sekajätettä aluekeräyspisteelle. Kiinteistökohtainen keräys on erityisen tärkeä vaihtoehto esimerkiksi ikääntyneille, liikuntarajoitteisille ja muille asiakkaille, joiden asiointi perustuu kuljetus- tai asiointipalveluihin ja joille jätepussien kuljettaminen asiointikyydissä ei ole käytännössä mahdollista. Sekajäteastian voi perustaa myös kimppa-astiana esimerkiksi naapureiden kanssa. Sekajäteastialle on mahdollisuus hakea Ekokympiltä myös pidempää tyhjennysväli, joka voi maksimissaan olla 16 viikkoa.

Ekokymppi vastaa vain asumisessa syntyvästä jätteestä

Aluekeräysuudistuksen yhteydessä on esitetty huolta siitä, että nykyisten pisteiden poistuminen vaikeuttaisi matkailijoiden tai yritysten jätehuoltoa erityisesti matkailupainotteisilla alueilla. Ekokympin aluekeräysjärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu Ekokympin vastuulle kuuluvaan asumisessa syntyvän sekajätteen keräykseen. Se ei ole matkailijoille tai yrityksille tarkoitettu yleinen jätehuoltopalvelu. Yritysten on järjestettävä toimintansa jätehuolto itse, eikä aluekeräysverkoston mitoitusta ole perusteltua rakentaa yritystoiminnan tai matkailijoiden jätehuollon tarpeisiin.

Vaihtoehtona uudistukselle on esitetty myös nykyisten aluekeräyspisteiden säilyttämistä ja pakkausjätteiden keräysvälineiden lisäämistä niihin siten, että pisteistä muodostuisi samalla ekopisteitä. Ekokymppi ei kuitenkaan vastaa Rinki-ekopisteverkoston järjestämisestä. Pakkausten valtakunnallisesta Rinki-ekopisteverkostosta vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, joten Ekokymppi ei voi yksipuolisesti muuttaa nykyisiä aluekeräyspisteitään osaksi Rinki-ekopisteverkostoa. Uudistuksessa tarkoituksenmukaisempi ratkaisu on sijoittaa osa uusista sekajätepuristimista jo olemassa olevien Rinki-ekopisteiden yhteyteen.

Uuden järjestelmän ylläpito on merkittävästi tehokkaampaa ja taloudellisempaa

Uudistuksella on myös merkittävä taloudellinen vaikutus. Nykyisen aluekeräysjärjestelmän ylläpitokustannukset ovat yli 700 000 euroa vuodessa, kun uuden järjestelmän arvioidut vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat reilu 200 000 euroa. Vuosittainen säästö on miltei 500 000 euroa. Jos uudistusta ei toteuteta, nykyinen aluekeräysverkosto vaatii lisäksi arviolta 300 000 euron kunnostuksen. Tämä lisäisi kokonaiskustannuksia ja loisi painetta aluekeräysmaksujen korottamiseen. Uudistuksella voidaan merkittävästi hillitä aluekeräysmaksujen korotuspaineita tulevina vuosina.

Järjestelmäuudistuksen investointikustannus on noin 900 000 euroa, joten investointi maksaa itsensä takaisin ylläpitokustannusten alenemisena arviolta parissa vuodessa. Tämän jälkeen saavutettava kustannussäästö vahvistaa jätehuollon kustannustehokkuutta pitkäjänteisesti. 

Yhden jätepuristimen kapasiteetti vastaa reilua sataa tavallista jäteastiaa. Suuremman kapasiteetin vuoksi keräysastioiden tyhjennyksiä tarvitaan vähemmän. Sen sijaan, että ylläpidetään 132 erillistä keräyspistettä, jätteenkuljetuksia voidaan keskittää pienempään määrään suuren kapasiteetin kohteita.

Keräyspisteiden määrän vähentäminen ja kuljetusten keskittäminen muuttavat tyhjennysreittejä ja vähentävät tarvittavien tyhjennyskertojen määrää. Kun kuljetukset ja tyhjennyskerrat vähenevät, myös niistä aiheutuvat päästöt vähenevät. Kuljetusten toteutuminen tulee riippumaan pisteiden käytöstä, täyttymisestä ja reittisuunnittelusta.

Aluekeräyskoppeja - jätehuoneita - tarjotaan muuhun käyttöön

Käytöstä poistuvia jätehuoneita tarjotaan ensisijaisesti kyläyhdistyksille ja tieosuuskunnille kimppakeräyspisteiden perustamista varten. Koppien lisäksi yhdistys saa sisällä olevat jäteastiat vastikkeetta. Tämän jälkeen yhdistys tai tiekunta vastaa itse kimppakeräyksen käytännön järjestämisestä ja jätteenkuljetuksen tilaamisesta. Kimppa sekä siihen kuuluvat kiinteistöt eli osakkaat on ilmoitettava Ekokympille.

Ne jätehuoneet, joille ei löydy käyttöä kimppakeräyksessä, myydään ensi kesänä järjestettävissä kuntakohtaisissa huutokaupoissa. Huutokaupattaviin koppeihin ei oteta ennakkovarauksia.

Tiivistettynä

Uudistuksessa aluekeräyspisteiden määrää vähennetään ja keräys keskitetään suuren kapasiteetin puristimiin. Nykyisen 132 pisteen verkoston ylläpitäminen maksaa yli 700 000 euroa vuodessa. Uudessa mallissa vuosikustannusten arvioidaan olevan reilu 200 000 euroa, jolloin säästöä syntyy lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa. Suurempikapasiteettiset jätepuristimet vähentävät tarvittavien tyhjennyskertojen määrää ja jätteenkuljetusten päästöjä sekä mahdollistavat sekajätteen keräyksen sijoittamisen samoihin asiointipaikkoihin pakkausjätteiden keräyksen kanssa.