Kainuun jätehuollon kuntayhtymä

Ekokympin jätehuoltomääräykset (yleinen osa, kunnalliset jätehuoltomääräykset ja määräysten perustelut) pdf

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

1 Yleinen osa

1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?
1.2 Etusijajärjestys
1.3 Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto
1.4 Kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään liittyminen
1.5 Jätehuollon viranomaistehtävät, käytännön toteuttaminen ja valvonta
1.6 Jätteiden keräys
1.7 Jätteiden kuljetus
1.8 Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
1.9 Elinkeinotoiminnan jätehuolto
1.10 Tuottajavastuu
1.11 Vaaralliset jätteet
1.12 Rakennus- ja purkujäte
1.13 Roskaamisen ehkäisy
1.14 Lisätietoa

2 Kunnalliset jätehuoltomääräykset

1 Luku: Soveltamisala ja yleiset velvoitteet
   1 § Soveltamisala
   2 § Jätehuollon tavoitteet
   3 § Määritelmät

2 Luku: Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen
   4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
   5 § Kiinteistökohtainen jäteastia
   6 § Kimppa-astia
   7 § Aluekeräyspisteet
   8 § Kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ja alueellisiin keräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
   9 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
   10 § Elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella

3 Luku: Jätteiden kerääminen kiinteistöllä
   11 § Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit
   12 § Sekajäte (sekajäte energiaksi)
   13 § Muut erikseen kerättävät jätteet

4 Luku: Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen
   14 § Kompostointi
   15 § Jätteen polttaminen
   16 § Jätteen hautaaminen
   17 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa
   18 § Muut omatoimisen jätteenkäsittelyn määräykset

5 Luku: Jäteastiat
   19 § Jäteastiatyypit
   20 § Jäteastian merkitseminen
   21 § Jäteastioiden täyttäminen
   22 § Tyhjennysvälit
   23 § Kunnossapito ja pesu

6 Luku: Jätteen keräyspaikat
   24 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset
   25 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen
   26 § Alueelliset keräyspaikat

7 Luku: Jätteenkuljetus
   27 § Kuormaaminen
   28 § Kuljettaminen
   29 § Kuljetusrekisterit ja tietojen toimittaminen
   30 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
   31 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen

8 Luku: Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
   32 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
   33 § Lietteiden omatoiminen käsittely

9 Luku: Roskaantumisen ehkäiseminen
   34 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
   35 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

10 Luku: Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
   36 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto
   37 § Erityisjätteet

11 Luku: Muut määräykset
   38 § Tiedottamisvelvoite
   39 § Jätehuoltomääräysten seuranta ja valvonta
   40 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
   41 § Voimaantulo
   42 § Siirtymäsäännökset

 

1 Yleinen osa

1.1    Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) nojalla. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Sitovat määräykset sisältyvät varsinaiseen määräysosaan. Jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sen sijaan sisällä sitovia määräyksiä, vaan siinä kerrotaan jätelaista ja muualta lainsäädännöstä tulevista velvoitteista ja kuvataan muihin päätöksiin perustuvaa jätehuoltojärjestelmää. Lisäksi annetaan tietoa jätehuollosta.

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. 

Jätehuoltomääräykset antaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (myöhemmin Ekokymppi), joka on toimialueen jätehuoltoviranomainen.

Jätehuoltomääräyksillä on tärkeä asema jätehuollon käytännön toimeenpanossa kunnassa. Jätehuoltomääräyksissä muodostetaan normi siitä, miten kiinteistöt toimivat ja miten jätteet kuljetetaan. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä.

Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, jätelakia ja jäteasetusta tarkentavia määräyksiä. Ne ovat nimensä mukaan velvoittavia, eivät suosituksia. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä kuten asuinkiinteistöjä ja kuntien palvelulaitoksia. Siten kaikkien kuntalaisten, asumiseen ja julkiseen toimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden, on noudatettava jätehuoltomääräyksiä.

Elinkeinotoiminnan jätteisiin jätehuoltomääräyksiä sovelletaan, jos elinkeinotoiminnan jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä elinkeinotoiminnan harjoittajan pyynnöstä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Elinkeinotoiminnan jätehuoltoa koskevat lisäksi erikseen jätehuoltomääräysten 1 §:ssä luetellut asiat.

Riippumatta siitä, koskevatko jätehuoltomääräykset jätteen haltijaa, jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä aina asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Lisäksi jätteitä tulee lajitella ja kerätä erikseen tarvittavissa määrin. (Jätelaki 13 ja 15 §)

1.2 Etusijajärjestys

Jätelain 8 § velvoittaa noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Sen mukaan:

  1. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta.
    Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankintoja tehtäessä ostetaan vain tarpeellista ja sen verran kuin on tarvetta.
  2. Syntynyt jäte tulee käyttää uudelleen tai valmistella uudelleen käyttöä varten.
    Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rikkoutunut esine korjataan tai esineen osia puretaan, jotta ne voidaan käyttää uudelleen.
  3. Ellei uudelleen käyttö ole mahdollista, tulee jäte hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena.
    Tämä tarkoittaa sitä, että jäte hyödynnetään materiaalina ja kierrätetystä uusiomateriaalista tehdään uusia tuotteita.
  4. Jos jätettä ei voi jalostaa raaka-aineeksi, tulee se hyödyntää energiana.
    Tämä tarkoittaa sitä, että jäte hyödynnetään esimerkiksi ekovoimalaitoksessa.
  5. Jos hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
    Jätteen loppukäsittelyä on esimerkiksi sijoittaminen kaatopaikalle.

Jätehuoltomääräyksissä etusijajärjestyksen toteutumista edistetään esimerkiksi antamalla asukkaille ja julkiselle hallinto- ja palvelutoiminnalle lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita erilaatuisille jätteille. Jätelain mukainen etusijajärjestys sitoo myös toiminnanharjoittajia siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Elinkeinotoiminnassa paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys ja kierrätys on järjestettävä jäteasetuksen 14 §:n mukaisesti.

1.3 Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto

Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat jätelain 32 §:n nojalla seuraavat jätteet:

  1. asumisessa (vakituisessa ja vapaa-ajan asumisessa) syntyvät jätteet,
  2. kunnan vastuulle kuuluvat hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet,
  3. liikehuoneistossa syntyvät yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiinteistöllä yhdessä em. jätteiden kanssa sekä
  4. muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä em. jätteiden kanssa alueellisessa tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.

Kunnalla on velvollisuus järjestää näiden toimintojen jätehuolto eli jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely. Jätteenkuljetus tapahtuu kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanotto- eli keräyspaikasta, johon sijoitetaan tarpeelliset jäteastiat. Muiden jätteiden, kuten elinkeinotoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollon järjestämisestä vastaa jätteen haltija jätelain 28 §:n mukaisesti.

Ekokympin toimialueella on käytössä muunnettu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Muunnetussa mallissa urakoitsijat hoitavat kuljetukset tekemällä sopimuksen kiinteistön haltijan kanssa (kiinteistönhaltijan järjestämä jätteen kuljetus) ja kuntayhtymä määrää astia- ja jätejaekohtaiset käsittelymaksut (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kiinteistönhaltija saa kuitenkin vain urakoitsijan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella yhden laskun, joka sisältää sekä käsittely- että kuljetuskustannukset.

Kunnan vastuulla olevat jätteet kuljetetaan Ekokympin määräämään paikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajayhteisöjen osoittamiin paikkoihin.

Kunnan jätehuollon järjestämisvastuu vaarallisten jätteiden osalta koskee vain asumisessa syntyvää vaarallista jätettä. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu lisäksi kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.

Ekokympin vastaanottopaikkoja ovat Majasaaren jätekeskus, kuntien lajitteluasemat, aluekeräyspisteet, vaarallisen jätteen keräykset (mm. apteekit, Entrinki, mobiilikeräykset) ja puutarhajätteen keräyspisteet.

1.4 Kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään liittyminen

Kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen sekä muiden sellaisten kiinteistöjen, joilla syntyy kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa yhdyskuntajätettä, on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet on jätelain 41 §:n mukaan luovutettava aina joko kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) tai aluekeräyspiste.

Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekajäteastia. Aluekeräyspisteen käyttäjät vievät sekajätteen aluekeräyspisteeseen. Jätehuoltomääräyksissä määritellyillä kiinteistöillä on oltava lisäksi erikseen jäteastiat hyötyjätteille, kuten biojätteelle, kartongille, lasille, metallille ja muoville. Muutoin kierrätyskelpoiset jätelajit ja sellaiset jätteet, joita ei kerätä kiinteistöittäisesti, lajitellaan erikseen ja toimitetaan Ekokympin vastaanottopaikkoihin tai tuottajan järjestämiin keräyspisteisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että vaaralliset jätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toimitetaan Ekokympin tai tuottajan vastaanottopaikkoihin.

1.5 Jätehuollon viranomaistehtävät, käytännön toteuttaminen ja valvonta

Kunnallisen jätehuollon tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan:

  1. jätehuollon viranomaistehtäviin
  2. jätehuollon palvelutehtäviin eli käytännön toteuttamiseen ja
  3. jätehuollon valvontatehtäviin.

Jätehuollon viranomaistehtävät ja käytännön toteuttamiseen liittyvät tehtävät, kuten jätteiden käsittelyn järjestäminen, on siirretty toimialueen kuntien hyväksymällä perussopimuksella Ekokympille.

Jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluu mm.:

  • jätehuoltomääräysten antaminen
  • poikkeamispäätökset jätehuoltomääräyksistä
  • jätetaksan hyväksyminen
  • jätemaksupäätökset
  • jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset
  • kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien kiinteistöjen liittymisvelvoitteen ja jätehuollon järjestämisen seuranta
  • jätteenkuljetuksen seuranta
  • viranomaisrekisterin (jätteenkuljetusrekisterin) pitäminen sekä 
  • poikkeamispäätökset yhdyskuntajätehuollosta (jätelaki 42 §). 

Jätehuollon palvelutehtäviä ovat mm.:

  • hyötyjätteiden ja sekajätteen keräys
  • vaarallisten jätteiden vastaanotto
  • jätteenkäsittelyn järjestäminen: käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalveluiden hankkiminen
  • jätemaksujen laskutus sekä
  • jäteneuvonta ja tiedotus.

Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset
ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).

Valvontaviranomaisen tehtäviä ovat:

  • jätelain noudattamisen valvominen
  • tarvittaessa valvontamääräysten antaminen laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi sekä tehosteen kuten uhkasakon liittäminen valvontamääräykseen
  • päätökset valvonta-asioissa sekä 
  • sille kuuluvien ilmoitus- ja lupa-asioiden käsittely sekä päätösten noudattamisen valvonta.

1.6 Jätteiden keräys

Kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistölle keräyspaikka jätteiden keräämistä varten. Keräyspaikalle sijoitetaan jätehuoltomääräyksissä määritellyt jätejaekohtaiset astiat, josta ne noudetaan kuljetettavaksi. Kiinteistöt voivat sopia myös läheisen naapurin kanssa yhteisen keräyspaikan käyttämisestä.

Jäteasetuksessa (179/2012, 10 §) annetaan määräyksiä jäteastioiden sijoittamiseen, käyttämiseen ja merkitsemiseen. Jäteastioiden sijoittamisesta päätettäessä on otettava huomioon kunnan rakennusjärjestys sekä paloturvallisuusnäkökohdat.

Kiinteistön keräyspaikkaan eli jäteastioiden sijoituspaikkaan tulee olla esteetön pääsy. Jäte tulee aina pystyä kuormaaman turvallisesti eikä jäteastioiden käytöstä tai tyhjentämisestä saa aiheutua loukkaantumisen vaaraa tyhjentäjälle tai astian käyttäjälle. Keräyspaikassa tulee olla riittävä määrä kannellisiä jätesäiliöitä tai syväkeräyssäiliötä, joiden tulee soveltua niihin kerättävälle jätelajille. Jäteastia pitää pystyä aina sulkemaan eikä sen käytöstä saa aiheutua ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hygieenistä haittaa. Jäteastiat on puhdistettava säännöllisesti ja toisaalta on huolehdittava, ettei jätteiden sijoittaminen niihin riko tai tarpeettomasti likaa astiaa. Keräyspaikalle on asetettu jätehuoltomääräyksissä tarkempia vaatimuksia.

Jäteastioihin tai keräyspaikkaan merkitään selkeästi tiedot kerättävistä jätelajeista sekä tyhjentämisestä vastaavan tahon yhteystiedot.

Astioiden jätelajikohtaisiksi nimikkeiksi suositellaan seuraavia:

  • sekajäte energiaksi
  • biojäte
  • muovipakkaukset (energiajäte 31.12.2018 saakka)
  • lasi
  • metalli
  • kartonki
  • paperi

1.7 Jätteiden kuljetus

Vain jätehuoltorekisteriin hyväksytty kuljettaja voi toimia jätteenkuljettajana. Kuljettajan on pyynnöstä esitettävä jätteenkuljetuksen tilaajalle voimassa oleva ote jätehuoltorekisteristä. Jätteen haltijan on varmistettava, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin. Sako- ja umpikaivolietteitä voi kuljettaa pienimuotoisena naapurinapuna omalle pellolle asianmukaisen käsittelyn jälkeen ilman kuljettajan hyväksymistä jätehuoltorekisteriin.

Vaarallista jätettä, kiinteistökohtaisissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä syntyvää lietettä, rakennus- ja purkujätettä tai pilaantuneita maa-aineita kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteenkuljetuksen aikana ja se luovutetaan jätteen vastaanottajalle. Jätteen kuljettaja vastaa siirtoasiakirjan laatimisesta, jos jäte noudetaan kotitaloudesta. Muussa tapauksessa siirtoasiakirjan laatiminen on jätteen haltijan vastuulla. Sisältövaatimukset siirtoasiakirjalle annetaan jäteasetuksen 24 §:ssä.

Siirtoasiakirjaa ei vaadita, jos asuinkiinteistön haltija tai pienimuotoista urakkaa tekevä rakentaja kuljettaa kotitalouden rakennus- ja purkujätteitä omatoimisesti vastaanottopaikkaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

1.8 Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuulivat lietteet

Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöihin ja erilaisten kiinteistökohtaisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyviä lietteitä sekä umpisäiliöihin kerättäviä jätevesiä niiden määrästä ja ominaisuuksista riippumatta.

Asumisessa ja kuntien julkisessa toiminnassa ja palvelutoiminnassa syntyvät lietteet, esimerkiksi kunnan palveluissa ja hoitokodeissa syntyvät lietteet, kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin.

Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelystä ja käsittelyjärjestelmien toiminnasta ja puhdistustehosta viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään kulloinkin voimassaolevassa lainsäädännössä.

1.9 Elinkeinotoiminnan jätehuolto

Elinkeinotoiminnan jätehuollosta määrätään jätehuoltomääräysten 1 §:ssä, jos jäte kerätään ja kuljetetaan yhdessä kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kanssa tai elinkeinotoiminnan harjoittaja pyytää kunnalta jätehuollon palveluita toissijaisen vastuun perusteella.

1.10 Tuottajavastuu

Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen ammattimaisella valmistajalla ja maahantuojalla sekä tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamansa käytöstä poistetun tuotteen ja pakkauksen jätehuolto sekä vastata niistä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn.

Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat sähkö- ja elektroniikkaromu, keräyspaperi, romuajoneuvot, ajoneuvojen renkaat, akut ja paristot sekä pakkaukset.

Ekokympillä on oikeus järjestää täydentävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja alueellisia keräyspaikkoja tuottajavastuun alaisille jätteille.

Jätehuoltomääräyksissä annetaan pakkausjätettä koskevia lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita täydentämään tuottajien järjestämää jätehuoltoa ja tehostamaan käytöstä poistettujen pakkausten kierrättämistä. Vaikka Ekokymppi huolehtii pakkausjätteiden täydentävästä keräyksestä, toimitetaan kerätyt pakkausjätteet käsiteltäväksi tuottajan järjestelmiin.

Tuottajan tulee jätelain 49 §:n mukaisesti järjestää käytöstä poistetun keräyspaperin maksuton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kerrostalo- ja rivitaloalueilla. Tällaisella alueella sijaitseva kiinteistö hankkii yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen kanssa jäteastiat paperinkeräystä varten ja järjestää niille sijoituspaikan. Velvoite ei koske kerros- ja rivitaloalueella sijaitsevia pientaloja, mutta nämä voivat halutessaan liittyä tuottajan järjestämään paperinkeräykseen järjestämällä kiinteistölle keräyspaperin keräyspaikan. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperinkeräys järjestetään alueellisissa keräyspisteissä.

1.11 Vaaralliset jätteet

Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan palo-, räjähdys-, terveydelle tai ympäristölle vaarallisia jätteitä. Tavallisimpia asumisessa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat:

  • paristot
  • erilaiset akut ja laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä
  • loisteputket ja elohopealamput
  • sähkö- ja elektroniikkaromu
  • maalit, lakat, liimat ja liuottimet
  • eräät puhdistusaineet
  • kyllästetty puu
  • torjunta-aineet
  • jäteöljyt ja öljyiset jätteet
  • lääkejätteet
  • asbesti

Vaarallisista jätteistä paristot ja akut, loisteputket ja elohopealamput sekä osa sähkölaitteista ovat tuottajavastuunalaisia jätteitä. Ne toimitetaan tuottajan tai jakelijan keräykseen.

Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa tai muihin aineisiin tai jätteisiin. Vaaralliset jätteet toimitetaan Ekokympin järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet on pakattava asianmukaisiin ja turvallisiin astioihin. Pakkauksesta tulee käydä ilmi vaarallisen jätteen nimi sekä sen ominaisuudet.

1.12 Rakennus- ja purkujäte

Rakentamis- ja purkutoiminnassa syntyy merkittäviä määriä jätteitä. Etusijajärjestyksen mukaisesti mahdollisimman suuri osa rakennustyömailla erotettavissa olevista käyttökelpoisista esineistä ja aineista on pyrittävä käyttämään uudelleen. Tavoite mahdollisimman pienestä ja haitattomasta jätemäärästä koskee myös rakennus- ja purkujätettä.

Jotta mahdollisimman suuri osa rakennus- ja purkujätteistä päätyisi kierrätettäväksi, tulee jäteasetuksen (179/2012, 16 §) mukaisesti rakennustyömaalla lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätelajit:

  • betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet
  • kipsipohjaiset jätteet
  • kyllästämättömät puujätteet
  • metallijätteet
  • lasijätteet
  • eristevillat
  • muovijätteet
  • paperi- ja kartonkijätteet
  • maa- ja kiviainesjätteet

Rakennus- ja purkutöiden yhteydessä voi syntyä vaarallisiin jätteisiin kuuluva asbestijätettä, joka on kerättävä aina erikseen ja kuljetettava sille erikseen määrättyihin paikkoihin tiiviissä astioissa.

Jos asuinkiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätteenkuljetuksesta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

1.13 Roskaantumisen ehkäisy

Jätelaissa säädetään roskaamiskielto eli kielto jättää ympäristöön jätettä, hylätä esinettä tai päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa. Ympäristöön ei saa jättää sinne kuulumattomia tavaroita.

Siivoamisvelvollinen on ensisijaisesti roskaaja. Mikäli roskaaja laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa, siivoamisvelvollinen riippuu toiminnasta, jonka johdosta roskaantuminen on tapahtunut. Tarkemmat määräykset toissijaisesta siivoamisvelvollisuudesta ovat jätelain 74 §:ssä. Siivoamisvelvollisuus on esimerkiksi virkistysalueen haltijalla, yleisötilaisuuden järjestäjällä tai tien pitäjällä. Toissijainen siivoamisvelvollisuus on pääsääntöisesti alueen haltijalla, mikäli se ei jätelain mukaan kuulu muulle taholle.

1.14 Lisätietoa

Keskeisimmät jätehuoltoa ja jätehuoltomääräysten alaa koskevat lait ja asetukset ovat jätelaki (646/2011) ja jäteasetus (179/2012).

Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa www.finlex.fi

Lisätietoa jätehuollosta on saatavissa asuinkunnan alueella:

  • Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi, www.ekokymppi.fi, (08) 636 611 arkisin 9-15.
  • kuntien ja kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaiset
  • jätteenkuljetusyrittäjät

Tietoa yleisistä jätteiden keräyspisteistä on osoitteessa www.kierratys.info.
Tietoa Rinki-ekopisteistä on osoitteessa www.rinkiin.fi.

2 Kunnalliset jätehuoltomääräykset

1 Luku: Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

1 § Soveltamisala
Tässä asiakirjassa annettavat määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä ja sitovia jätehuoltomääräyksiä, jotka ovat voimassa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (jäljempänä Ekokymppi) toimialueella. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.

Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Mikäli elinkeinotoiminnan harjoittajan liikehuoneistossa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, koskevat näissä jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset elinkeinotoiminnan harjoittajaa täysimääräisesti.

Elinkeinotoiminnan harjoittaja voi pyytää kunnalta jätteidensä käsittelemistä kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Tällöin jätehuoltomääräykset koskevat kaikilta osin elinkeinotoiminnan harjoittajaa.

Elinkeinotoiminnassa syntyvää ja muussa toiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat määräysten säännökset soveltuvilta osin:

  • 10 § (Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjes-tämisvelvollisuuden perusteella)
  • 11 § (Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit)
  • 12 § (Sekajäte energiaksi)
  • 13 § (Muut erikseen kerättävät jätteet)
  • 14 § (Kompostointi)
  • 15 § (Jätteen polttaminen)
  • 16 § (Jätteen hautaaminen)
  • 19 § (Jäteastiatyypit)
  • 20 § (Jäteastian merkitseminen)
  • 21 § (Jäteastioiden täyttäminen)
  • 22 § (Jäteastioiden tyhjennysvälit)
  • 23 § (Kunnossapito ja pesu)
  • 24 § (Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset)
  • 25 § (Jäteastian sijoituspaikan ja jäteastian lukitseminen)
  • 26 § (Alueelliset keräyspaikat)
  • 27 § (Kuormaaminen)
  • 28 § (Kuljettaminen)
  • 29 § (Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen)
  • 30 § (Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat)
  • 32 § (Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi)
  • 34 § (Yleisötilaisuuksien jätehuolto)
  • 35 § (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla)
  • 36 § (Vaarallisten jätteiden jätehuolto) 
  • 37 § (Erityisjätteet)
  • 38 § (Tiedottamisvelvollisuus)
  • 39 § (Jätehuoltomääräysten seuranta ja valvonta)
  • 40 § (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä)
  • 41 § (Voimaantulo)
  • 42 § (Siirtymäsäännökset)

Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten 20–22 §:ää (kompostointi, jätteen polttaminen ja jätteen hautaaminen) siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.

Siltä osin kuin on muualla säädetty tai määrätty, näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen tai viiltävän ja pistävän jätteen jätehuoltoon. Näitä määräyksiä ei sovelleta myöskään eläinperäisen jätteen jätehuoltoon siltä osin kuin on muualla säädetty tai määrätty.

2 § Jätehuollon tavoitteet
Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti noudattamaan jätelain (646/2011) 8 §:n ja 11 §:n mukaista etusijajärjestystä siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

3 § Määritelmät
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

Aluekeräyspisteellä Ekokympin järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetukseen kuulumattomat kiinteistöt toimittavat sekajätteensä. Aluekeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja.

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.

Biojätteellä biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä ja elintarviketuotannossa syntyvää ruoka- tai eloperäistä jätettä.

Rinki-ekopisteellä tuottajayhteisön järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat, nestemäiset sekä pölyävät jätteet.

Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.

Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jäteastialla jätteiden keräykseen tarkoitettua kannellista jätesäiliötä, maahan upotettavaa syväkeräyssäiliötä ja muuta jätteiden keräysvälinettä.

Lajitteluasemalla Ekokympin ylläpitämää valvottua jätteiden vastaanottopaikkaa.

Jätekeskuksella Ekokympin ylläpitämää Majasaaren jätekeskusta, jossa on useita toimintoja ja jätteen käsittelyä sisältäen välivarastointia, loppusijoitusta, kierrätystä tai hyödyntämistä.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa voi olla yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.

Kierrätyksellä jätteen valmistamista tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen.

Kiinteistöllä asumiseen tai vapaa-ajan asumiseen käytettävissä olevaa kiinteistöä sekä muuta kiinteistöä, jolla syntyy jätettä. Mikäli kiinteistöllä on useita asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja, sovelletaan niihin yksittäisen kiinteistön määritelmää.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä.

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön jäteastiaa, jota kiinteistön haltijat ylläpitävät ja käyttävät yhteisesti.

Kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa siten, että nopeutetaan sen luonnollista hajoamista.

Lasipakkauksella tarkoitetaan tuottajayhteisön määrittelemää lasipakkausjätettä.

Lasilla muuta kuin lasipakkausjätettä (mm. tasolasi, posliini, keramiikka, kristalli).

Metallipakkauksella tuottajayhteisön määrittelemää metallipakkausjätettä.

Metallilla muuta kuin metallista pakkausjätettä (mm. kattilat, aterimet, työkalut).

Muovipakkauksella tarkoitetaan tuottajayhteisön määrittelemää muovipakkausjätettä.

Muovilla muuta kuin muovipakkausjätettä (mm. muovikalusteet, muovimukit, lelut).

Muunnetulla kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija tekee sopimuksen kuljetuksesta urakoitsijan kanssa (kiinteistönhaltijan järjestämä jätteen kuljetus) ja Ekokymppi määrää astia- ja jätejaekohtaiset käsittelymaksut (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, kunnan hal-linto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi eikä muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. 

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä ja alueellisesta jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.

Rakennusjätteellä rakennus- ja purkutoiminnassa tai rakennusteollisuudessa
syntyvää lajittelematonta jätettä.

Sekajätteellä energiaksi sekalaista yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on lajiteltu erikseen. Sekajäte ohjataan energiahyötykäyttöön.

Taajama-alueella ja haja-asutusalueella tarkoitetaan tilastokeskuksen määritelmän mukaisia alueita.

Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot, akut, keräyspaperi ja pakkaukset.

Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan palo-, räjähdys-, terveydelle tai ympäristölle vaarallisia jätteitä.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

2 Luku: Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
Kaikkien kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liitytään seuraavilla tavoilla:

  1. sopimalla jäteastian tyhjentämisestä ja kuljettamisesta jätehuoltorekisteriin hyväksytyn jätteenkuljettajan kanssa (5 §)
  2. sopimalla naapurin kanssa yhteisen jäteastian käytöstä (kimppa-astia). (6 §)
  3. Mikäli kiinteistö ei kuulu sekajätteen osalta kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kuuluu kiinteistö Ekokympin aluekeräysverkoston käyttäjäksi. (7 §)

Jätteen haltijan on luovutettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon ja tuottajavastuun piiriin kuuluva jäte jätteenkuljetusta varten sitä varten järjestettyyn keräyspaikkaan.

5 § Kiinteistökohtainen jäteastia
Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen näissä jätehuoltomääräyksissä 11§ määrätyt lajitteluun tarvittavat jäteastiat. Näiltä kiinteistöiltä syntyvä jäte on toimitettava kiinteistön omaan jäteastiaan.

Kiinteistönhaltijan on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

6 § Kimppa-astia
Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian käytöstä eli muodostaa kimpan. Kimppa-astiaa voidaan käyttää sekä sekajätteen että erilaisten hyötyjätelajien keräämiseen. Lähekkäin sijaitsevilla kiinteistöillä tarkoitetaan taajamissa samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevia kiinteistöjä, haja-asutusalueella naa-pureita tai tiekunnan tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodosta-via kiinteistöjä. Kimpalle on valittava yhteyshenkilö.

Kimpan perustamisesta ja siinä tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kirjallisesti Ekokympille ja jätekuljetusyritykselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhteyshenkilön yhteystiedot, kimppa-astian sijainti, jätelaji ja koko sekä tiedot kimppa-astiaa käyttävistä kiinteistöistä.

Kimpan yhteyshenkilön on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettami-sesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Vapaa-ajan kiinteistö voi olla poikkeuksellisesti kimpassa kiinteistön haltijan vakituisen asuinkiinteistön kanssa, mikäli vapaa-ajan kiinteistön läheisyydessä tai matkalla vapaa-ajan kiinteistöltä vakituiselle asuinkiinteistölle ei sijaitse kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä ja vakituinen asuinkiinteistö on liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Käytettäessä asunto-osakeyhtiön jäteastiaa tai kimppa-astiaa, on siihen oltava kirjallinen lupa asunto-osakeyhtiöltä tai kimpan osakkailta. Poikkeuskimppaa haetaan aina Ekokympiltä kirjallisesti.

7 § Aluekeräyspisteet
Aluekeräysverkostoon kuuluvan kiinteistön jätteiden keräyspaikan (aluekeräyspiste) ja siihen tarvittavat jäteastiat hankkii Ekokymppi.

Aluekeräysverkostoon kuuluvalta kiinteistöltä on toimitettava tavanomaisessa asumisessa syntyvä sekajäte aluekeräyspisteeseen. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus on ainoastaan jätetaksan mukaisen aluekeräysmaksun maksavilla asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöillä, ja sinne voi toimittaa ainoastaan asumisessa syntyvää jätettä.

Aluekeräyspisteen astioiden täyttymisen ja tyhjennysrytmin toimivuuden vuoksi keräyspisteeseen saa kerralla tuoda enintään kaksi jätesäkkiä.

8 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja alueellisiin keräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi aluekeräyspisteisiin, on toimitettava Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse.

Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä tyhjentämästä sellaista jäteastiaa, johon on sijoitettu jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta Ekokympin osoittamaan paikkaan.

9 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä. Tiedot Ekokympin vastaanottopai-koista löytyvät osoitteesta www.ekokymppi.fi.

10 § Elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella
Jätteentuottaja, joka ei kuulu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin, voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Jätehuolto järjestetään kunnan toissijaisen vastuun perusteella, jos todetaan, että yksityistä palveluntarjontaa ei ole kohtuudella saatavissa ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

Edellä mainitussa tilanteessa Ekokymppi tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee.

3 Luku: Jätteiden kerääminen kiinteistöllä

11 § Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit
Kiinteistöillä syntyvistä jätteistä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet, erityisjätteet ja vaaralliset jätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.

Kunnan vastuulle kuuluvilla kiinteistöillä syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja toimitettava kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavan taulukon mukaisesti. (x=pakollinen).

Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte
1)
Muovi-pakkaus
2)
Metalli
3)
Lasi ja keramiikka
3 ja 4)
Kartonki Paperi
1 - 3 X         kuten
jätelain
49 ja 50 § määräävät
4 tai enemmän X X X X X
Muut kunnan vastuulle kuuluvat kiinteistöt X X X X X

1) Kompostointi tai erilliskeräys.
2) Niillä alueilla, joilla ei ole järjestettyä kuljetusta, voi muovipakkaukset lajitella ja toimittaa Rinki-ekopisteeseen tai Ekokympin lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Mikäli muovipakkauksien ja kartongin toimittaminen em. keräyspisteisiin on kohtuutonta, voi ne laittaa sekajäteastiaan energiana hyödynnettäviksi.
3) Metallipakkaukset ja lasipakkaukset suositellaan toimitettaviksi ensisijaisesti Rinki-ekopisteelle.
4) Jäteastiaan saa laittaa vain pientä keramiikkajätettä. Suuri keramiikkajäte (esim. WC-pontöt) on toimitettava jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.

Myös ne kiinteistöt, joita erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia jätteenkuljettajan kanssa hyötyjätteiden keräykseen liittymisestä keräysreiteillä.

Mikäli muulla kuin kunnan vastuulla olevalla kiinteistöllä syntyvät jätteet toimitetaan Ekokympin vastaanottopaikkaan tai käsittelyyn, on jätteet lajiteltava taulukon mukaisesti.

Kiinteistöllä erilliskerättyä jätettä ei saa luovuttaa Ekokympin tai tuottajayhteisön keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan, eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

12 § Sekajäte (sekajäte energiaksi)
Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä on oltava sekajätteelle kiinteistökohtainen jäteastia tai kimppa-astia. Aluekeräyspisteen käyttäjien on toimitettava sekajäte aluekeräyspisteeseen.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä kierrätyskelvoton jäte on lajiteltava kiinteistön sekajätteen jäteastiaan (sekajäte energiaksi) tai toimitettava aluekeräyspisteen, lajitteluaseman tai jätekeskuksen keräysvälineeseen.

Muovipakkaukset ja muu muovijäte (esim. sadeasut, lelut, muoviastiat) on lajiteltava erilleen toisistaan. Muovipakkaukset on lajiteltava joko kiinteistön keräysastiaan tai Rinki-ekopisteelle. Muu muovijäte on lajiteltava kiinteistön sekajäteastiaan tai toimitettava jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.

Sekajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa kerätä sinne kuulumattomia jätteitä, kuten biojätettä, vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, esimerkiksi metallia, lasia ja keramiikkaa.

13 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Rakennus- ja purkujäte tulee lajitella jäteasetuksen mukaisesti. Mikäli kiinteistön asukas itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.

Asbestin käsittelyssä, pakkaamisessa ja kuljetuksessa on noudatettava mitä jäteasetuksessa on määrätty.

Tuottajavastuunalaiset jätteet (esimerkiksi paristot, akut ja sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin.

4 Luku: Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen

14 § Kompostointi
Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää puutarhajätettä, biojätettä, kuivakäymäläjätettä ja vähäisiä määriä harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmään kertyvää lietettä. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä.

Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

Kompostoinnissa on huomioitava paikalliset ympäristönsuojelumääräykset.

Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Ekokympille.

Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.

Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Ulosteperäisten jätteiden kompostointi on sallittu vain taajama-alueen ulkopuolella. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kesto lasketaan siitä, kun tuoretta ulostejätettä ei enää lisätä kompostiin.

Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.

Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

15 § Jätteen polttaminen
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu polttamiseen ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä kierrätykseen kelpaamatonta paperia, pahvia ja kartonkia. Kaikenlaisten muovien polttaminen on kielletty.

Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- eikä terveyshaittaa.

16 § Jätteen hautaaminen
Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.

Kuolleet tuotantoeläimet, lemmikkieläimet ja tietyissä tapauksissa myös luonnonvaraiset eläimet ovat sivutuotteita, joiden hävittämisessä on noudatettava sivutuotelainsäädännön (Laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015 ja EU:n sivutuote-asetus) ja vaatimuksia. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran internetsivuilla on kattava ohjeistus kuolleiden eläinten hävittämisestä.

Metsästyksessä syntyvät teurasjätteet saa jättää maastoon, jossa seuralla on metsästysoikeus. Jätettäessä teurasjätteet maastoon on huolehdittava siitä, ettei niistä ole haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Haaskan pidosta on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Polttamisessa on kuitenkin noudatettava, mitä 15 §:ssä on määrätty.

17 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa
Omassa asumisessa syntyvän puhtaan betoni- ja tiilimurskeen pienimuotoinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että betoni- ja tiilimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Hyödyntämisestä on ilmoitettava etukäteen aina kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja rakennusvalvontaan. Jätteen maanrakennushyötykäyttöä ei sallita pohjavesialueella.

18 § Muut omatoimisen jätteenkäsittelyn määräykset
Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava Ekokympin osoittamaan paikkaan.

Jätemyllyn liittäminen yleiseen jätevesiviemäriin on kielletty, ellei siihen ole erillistä lupaa. 

Rasvan ja ruokaöljyn kaataminen  jätevesiviemäriin on kielletty. Kielto koskee myös vaarallisia jätteitä.

5 Luku: Jäteastiat

19 § Jäteastiatyypit
Kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistölleen riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräystä varten. Jäteastioiden on sovelluttava niihin kerättäville jätelajeille, ja niiden tilavuuden on vastattava jäteastian tyhjennysvälillä syntyvää jätemäärää.

Jäteastioiden on oltava pyörällisiä ja umpinaisia ja ne on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa. Näiden jätehuoltomääräysten mukaisten tyhjennysvälien harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää yleisesti käytössä olevia koneelliseen tyhjennykseen soveltuvia jäteastioita.

Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Mikäli jätesäkkiä käytetään tilapäisesti (esim. kertaluontoisen ylimää-räisen jätteen sijoittamiseen jäteastian viereen) on jätteen haltijan huolehdittava sen turvallisuudesta ja ympäristön siisteydestä. Säkki ei saa sisältää pistäviä tai viiltäviä esineitä.

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ja elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Vaijerikuormattavien vaihtolavojen ja pikakonttien käytöstä on luovuttava viimeistään niiden käyttöiän päättyessä työturvallisuusriskin vuoksi.

20 § Jäteastian merkitseminen
Jäteastiat on varustettava jäteasetuksen mukaisesti riittävän suurella tekstitarralla, jossa ilmoitetaan kerättävä jätelaji. Tarra voidaan kiinnittää astian kanteen, etuseinään tai molempiin paikkoihin. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Kiinteistön haltija vastaa jäteastian merkitsemisestä.

Jäteastiassa on oltava merkittynä sen tyhjentämisestä vastaavan tahon yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla.

21  § Jäteastioiden täyttäminen
Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä.

Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskiä tai jäteastian rikkoontumisvaaraa.

Käsin siirrettäviksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa laittaa jätettä enintään seuraavasti:

  • korkeintaan 240 litran jäteastiat: 40 kg
  • 241 – 660 litran jäteastiat: 60 kg
  • irtojätesäkki tai muu jätepakkaus: 15 kg

Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Tämä koskee ainoastaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätteitä. Jäte on merkittävä poisvietäväksi. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan.

Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Nestemäinen biojäte on imeytettävä kiinteään biohajoavaan materiaaliin ennen jäteastiaan sijoittamista.

Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.

Kiinteistöllä oleviin jäteastioihin ei saa laittaa:

  • palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä
  • vaarallisia jätteitä
  • lääkkeitä
  • erityisjätteitä
  • aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle
  • aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeut-taa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
  • nestemäisiä jätteitä mukaan lukien septitankkien sisältö
  • hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia
  • suuria määriä rakennus- ja purkujätettä
  • suuria määriä puutarhajätettä tai risuja
  • kuivakäymäläjätteitä
  • kuolleita lemmikkieläimiä

Käyttämättömät ilotulitteet, räjähteet ja ampumatarvikkeet on toimitettava poliisille.

Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

21 § Tyhjennysvälit
Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja niin usein, että jätteet sopivat astioihin eikä astioiden täyttymisestä aiheudu jätteiden sijoittamista vääriin keräysvälineisiin. Astian tyhjennysväli on erikseen sovittava kuljetusyrittäjän kanssa ajoreittiin ja aikatauluun sopivaksi.

Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa ja niin usein, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seuraavasti:

Jätelaji Pisin tyhjennysväli
kesäaikana
(1.5. - 30.9.)
Pisin tyhjennysväli
talviaikana
(1.10. - 30.4.)
Sekajäte energiaksi 8 viikkoa 8 viikkoa
Biojäte, 1 - 3 huoneistoa 2 viikkoa 4 viikkoa
Biojäte, 4 tai enemmän huoneistoja 1 viikko 4 viikkoa
Biojäte, joka kerätään maanalaiseen säiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön. 4 viikkoa 4 viikkoa
Muovipakkaukset 8 viikkoa 8 viikko
Lasi 8 viikkoa 8 viikkoa
Metalli 8 viikkoa 8 viikkoa
Kartonki 8 viikkoa 8 viikkoa
Paperi tarvittaessa tarvittaessa

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan vapaa-ajan asunnon sekajäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (1.5. – 30.9.) vähintään yhden kerran. Muutoin jäteastia on tyhjennettävä tarpeen mukaan, kun kiinteistöä käytetään.

23 § Kunnossapito ja pesu
Jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Likaantuvat jäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa. Muiden jätemateriaalien astiat on pestävä tarvittaessa.

6 Luku: Jätteen keräyspaikat

24 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset
Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa, tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki.

Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita.

Jäteastian siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet.

Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräys-paikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen.

Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteauto pää-see esteettä tyhjentämään jäteastiat.

Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.

Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista

25 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen  
Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan avain sopii oveen.

Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

26 § Alueelliset keräyspaikat
Nämä määräykset ovat voimassa sekä Ekokympin, tuottajayhteisöjen että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla, kuten Ekokympin aluekeräyspisteillä, jätehuolto-osuuskuntien keräyspisteillä ja RINKI-ekopisteillä.

Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa toiselle vastaavalle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle.

Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyspisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla nähtävillä siitä vastaavan tahon yhteystiedot.

Alueellista keräyspaikkaa perustettaessa on noudatettava rakentamista koskevia säädöksiä.

7 Luku: Jätteen kuljetus

27 § Kuormaaminen
Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöillä tai niiden läheisyydessä on sallittu arkisin (ma-pe) klo 6-22 ja viikonloppuisin (la-su) ja arkipyhinä klo 8-18.

Arkipyhien mahdollisesti aiheuttamat tyhjennysten siirtymiset sallitaan ajettavaksi aina arkipäivien aikataululla viikonpäivästä riippumatta.

Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen, kuten siirtolavaan, on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristö- tai terveyshaittaa.

28 § Kuljettaminen
Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa.

Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä.

Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa kuljetuksen ajaksi, jos niiden sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle.

Jätteen haltijan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta.

Jätteen kuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljettamisen aikana.

29 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljettajan on luovutettava Ekokympille kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava vähintään kerran vuodessa tai käytössä olevan jätteenkuljetusjärjestelmän edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä. Kuljettajan on lisäksi vuosittain annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista.

Tiedot on toimitettava tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.

Ekokymppi ylläpitää jätelain 142 §:n mukaista rekisteriä jätteenkuljetuksista, jonne edellä mainitut tiedot merkitään viipymättä niiden luovuttamisen jälkeen.

30 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Ekokympin määräämiin vastaanottopaikkoihin. Tuottajavastuun alaisten jätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava Ekokympin tai muun vastaanottopaikan haltijan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava mahdollisimman hyvin lajiteltuina niille osoitettuihin paikkoihin.

Mikäli jätekuormasta havaitaan, että jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi voi vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä.

Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

31 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus (jätteet ja jätevesilietteet) voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä lomamatkan tai muun syyn vuoksi. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljettamisen keskeyttämistä, mikäli sitä ei ole tyhjennetty lähiaikoina. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön. Jätekuljetusten keskeytyksestä on ilmoitettava jätteenkuljetusyritykselle. Lietekaivojen tyhjennyksen keskeytyksestä on ilmoitettava Ekokympille.

8 Luku: Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet

32 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vakituisessa asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä kolmen vuoden välein.

Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa.

Fosforinpoistokaivot on tarkistettava ja tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista.

Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin, poislukien 33 §:n 3. momentissa mainittu pienimuotoinen naapuriapu.

Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Ekokympin osoittamaan vastaanottopaikkaan.

33 § Lietteiden omatoiminen käsittely
Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä kirjallinen ilmoitus Ekokympille vähintään kerran vuodessa ja loma-asunnoista vähintään kerran kolmessa vuodessa. Ilmoitusta lietteen omatoimisesta käsittelystä ei tarvitse tehdä, mikäli jätevedet eivät sisällä vesikäymälöiden jätevesiä.

Omassa asumisessaan syntyvän lietteen levittäminen käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle on sallittua edellyttäen, että liete on käsitelty kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava asiasta annettua lainsäädäntöä.

Asumisessa syntyvää lietettä saa ottaa käsiteltäväkseen muutamalta naapurikiinteistöltä (2-4 kiinteistöä) tai muulta lähellä sijaitsevalta kiinteistöltä ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen.

Kiinteistöllä syntyvän lietteen voi kompostoida omatoimisesti kiinteistöllä, jos liete on kompostoitavassa muodossa ja sen määrä on vähäinen (alle 50 litraa vuodessa). Harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi aina kompostoida kiinteistöllä.

Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Käymäläjätettä ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin, viedä aluekeräyspisteisiin tai haudata maahan kompostoimatta.

Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä asianmukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla.

Ekokymppi voi kieltää omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole ilmoituksen perusteella asianmukaista.

Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle, metsään tai muualle maastoon.

9 Luku: Roskaantumisen ehkäiseminen

34 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten.

Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä. Biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä, kun yleisötilaisuudessa tarjoillaan elintarvikkeita ja biojätettä syntyy vähäisiä suurempia määriä.

Yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos he sitä vaativat, viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Erityisesti yleisötilaisuuksien järjestämiseen tarkoitetussa paikassa (konsertti- tai luentosali, messuhalli tms.) järjestettävästä tilaisuudesta ei kuitenkaan tarvitse laatia jätehuoltosuunnitelmaa, jos jätehuolto on järjestetty riittävän kattavasti kiinteistön haltijan toimesta ja yleisötilaisuuden järjestäjä käyttää kiinteistön jätehuoltoa.

Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.

35 § Roskaantumisen ehkäisy yleisillä alueilla
Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.

Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.

10 Luku: Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

36 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.

Kiinteistöillä syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa eikä niitä saa viedä alueellisiin keräyspisteisiin.

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Ekokympin niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Asumisessa syntyvät lääkejätteet on toimitettava apteekkiin.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.

Mikäli toimitettavan vaarallisen jätteen määrä on suuri (yli 200 kg) on sen toimittamisesta sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksessa. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista tai astiaan/pakkaukseen on merkittävä, mitä vaarallista jätettä se sisältää.

37 § Erityisjätteet
Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet.

11 Luku: Muut määräykset

38 § Tiedottamisvelvoite
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä määräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

39 § Jätehuoltomääräysten seuranta ja valvonta
Ekokymppi seuraa näiden jätehuoltomääräysten toteutumista.

Määräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueen ELY-keskus. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa lainsäädännön mukainen seuraamus.

40 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
Ekokymppi voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

41 § Voimaantulo
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.7.2018 ja niillä kumotaan 1.1.2006 voimaan tulleet Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräykset.

40 § Siirtymäsäännökset
Metallin, lasin, kartongin ja muovipakkausten kerääminen kiinteistöillä 11 §:n mukaisesti tulee aloittaa 31.12.2018 mennessä. Tämän siirtymäajan päättyessä kiinteistöllä sijaitsevat jäteastiat on merkittävä 20 §:n mukaisella tavalla.

Energiajätteen keräys päättyy 31.12.2018.

Tässä asiakirjassa olevat jätelain pykälänumeroviittaukset voivat muuttua jätelain muuttuessa ja ne korjataan tarvittaessa.