Kainuun jätehuollon kuntayhtymä

Ekokympin yleiset jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain (1072/93) 17 §:n nojalla. 

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (jäljempänä Ekokymppi) yhtymäkokous 25.11.2005 on hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset ja ne otetaan käyttöön 01.01.2006 koko kuntayhtymän toimialueella.

SISÄLTÖ

I SOVELTAMISALA
1 § Jätehuollon järjestämisestä 

II YLEISET SÄÄNNÖKSET
2 § Tavoitteet 
3 § Yleisiä määräyksiä 

III MÄÄRITELMÄT
4 § Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: 

Jätteet
Välineet ja kuljettajat
Menetelmät

IV JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ
5 § Kompostointi 
6 § Maahan hautaaminen
7 § Polttaminen 
8 § Keräysvälineet ja niiden ylläpito 
9 § Jätteiden sijoitus keräysvälineisiin 

V SEKAJÄTTEIDEN KERÄYS
10 § Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen 
11 § Keräysvälineet 
12 § Keräysvälineisiin sijoitettavat jätteet 
13 § Jätemyllyn asentaminen
14 § Tuhka ja noki 

VI HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA KERÄYS
15 § Jätteiden lajittelu ja erilliskeräily kiinteistöllä 
16 § Rakennus-, liike- ja teollisuustoiminta 

VII ONGELMAJÄTTEIDEN KERÄYS
17 § Kiinteistökohtainen keräys
18 § Ongelmajätteen toimittaminen käsittelyyn
19 § Öljyt ja nesteet

VIII KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN
20 § Tyhjennysvälit 
21 § Haitalliset jätteet 
22 § Lietteet 
23 § Kuormausajat 
24 § Suuret jätemäärät 

IX JÄTTEIDEN TOIMITTAMINEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI TAI KÄSITELTÄVÄKSI
25 § Käsittely ja vastaanotto 
26 § Ekokympin jätteiden vastaanottopaikat 
27 § Erityisjätteet 
28 § Vastaanotosta kieltäytyminen

X MUUT MÄÄRÄYKSET
29 § Tiedotus 
30 § Poikkeukset
31 § Tarkentavat ohjeet ja määräykset 

XI VOIMAANTULO
32 § Voimaantulo ja voimassaolo

XIII LIITE 1.
Keräysvälineitä, -paikkoja ja -tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset järjestetyssä jätteenkuljetuksessa.

Jätehuoltomääräykset tulostettava versio

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

I SOVELTAMISALA

1 § Jätehuollon järjestämisestä
Jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon järjestämisessä ja valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

II YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 § Tavoitteet
Jätehuoltomääräyksillä ohjataan jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteen mukaan. Tavoitteena on lisätä tuotteen elinkaariajattelun omaksumista, ehkäistä jätteiden syntyä, lisätä jätteiden lajittelua ja hyötykäyttöä, vähentää jätteiden haitallisuutta sekä estää jätteiden käsittelystä aiheutuvia haittoja.

3 § Yleisiä määräyksiä
Sekajätteet, hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa ja toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin
Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti tuotteena tai aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 
Jätteiden käsittelystä peritään Ekokympin yhtymäkokouksessa hyväksytyn taksan mukainen maksu.

III MÄÄRITELMÄT

4 § Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

Järjestetyllä jätteenkuljetuksella: Jätteen haltija sopii asumisessa syntyneen jätteen sekä siihen rinnastettavan jätteen kuljetuksesta jätteenkäsittelypaikkaan suoraan hyväksytyn jätteenkuljettajan kanssa tai kuuluu aluekeräyspisteverkoston asiakkaaksi.

Järjestetyn jätteenkuljetuksen alueella: Alue, jolla jätteenhaltijan on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Järjestetyn jätteenkuljetuksen alueesta päättää Ekokympin yhtymäkokous. Kokouksissaan 29.11.2002 §9 ja 11.2.2005 §8 yhtymäkokous on määrittänyt järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeksi kuntayhtymän koko toimialueen.

Aluekeräyspisteellä: Alueilla, joissa sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen liittyminen ei kohtuukustannuksin tai muista syistä onnistu, Ekokymppi on järjestänyt yhteisiä jätteiden keräyspisteitä, joihin näiden alueiden kiinteistöt voivat tuoda erilaiset tavanomaiset jätteensä.

Ekopisteellä hyödynnettävien jätteiden keräyspaikkaa, jossa kerätään erilaisia hyödynnettäviä jätteitä, kuten paperia, keräyskuitua, metallia, lasia, mutta ei sekajätettä.

Lajitteluasemalla: Kuntakohtainen vastaanotto- ja varastointipaikka eri jätelajikkeille, jotka myöhemmin kuljetetaan joko hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn.

Sopimusperusteisella jätteenkuljetuksella tarkoitetaan järjestelyä, jossa jätteenhaltija sopii suoraan hyväksytyn jätteenkuljettajan kanssa asumisessa syntyvän sekä siihen rinnastettavan jätteen kuljetuksesta jätteenkuljetuspaikkaan.

Taajama-alueella asemakaava-aluetta tai muuta taajaan asuttua aluetta.

Haja-asutusalueella muuta kuin taajama- tai rantakaava-aluetta.

Jätteet

Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

  • yhdyskuntajätteellä pakattua tai pakkaamatonta asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä,
  • sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten perusteelle kerätä lajikohtaisesti erikseen,
  • rakennusjätteellä rakennus- ja purkutoiminnassa tai rakennusteollisuudessa syntyvää lajittelematonta jätettä,
  • lajitellulla rakennusjätteellä rakennus- ja purkutoiminnassa tai rakennusteollisuudessa syntyvää jätettä, josta on syntypaikkalajittelulla poistettu puu-, energia- ja metallijakeet,
  • teollisuusjätteellä teollisuuden toiminnassa tai tuotannossa syntyvää muuta, kuin asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavaa jätettä,
  • erityisjätteellä jätettä, joka ei ole ongelmajätettä, mutta joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten kuljetushenkilöstön suojautumisen tai jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla,
  • lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan-, öljyn- ja rasvan-erotuskaivolietettä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia nestemäisessä muodossa olevia jätteitä,
  • ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ongelmajätteitä ovat mm. liima-, maali- ja liuotinainejätteet, ohenteet, puunsuoja- ja kyllästysaineet ja niillä käsitelty puu, kasvinsuojeluaineet, tuhoeläinmyrkyt, paristot, akut, elohopealamput, öljyjätteet ja öljyä sisältävät jätteet, lääkkeet, sähkö- ja elektroniikkaromu ja saastuneet maa-ainekset.
  • öljyisillä jätteillä jätteitä, jotka sisältävät öljykomponentteja tai ovat saastuneet öljykomponenteilla,
  • hyödyntämiskelpoisella jätteellä jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan, tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää, ja jolle on osoitettu vastaanottopaikka.
    • keräyskartongilla käytöstä poistettua, keräyskelpoista aaltopahvia, (ruskeaa ja pakkaus-) kartonkia, voimapaperia ja nestepakkauskartonkia
    • keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallijätettä
    • keräysmuovilla käytöstä poistettuja muovipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua keräyskelpoista muovia
    • keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua, keräyskelpoista paperia
    • lasijätteellä käytöstä poistettuja tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua lasia
    • energiajätteellä jätettä, joka voidaan hyödyntää energiana ilman haittaa tai vaaraa (pakkausjätteet, muovi, puu yms.)
    • kiviainespohjaisella jätteellä puhtaita, lajiteltuja betoni-, tiili-, klinkkeri-, kipsilevy- yms. jätettä, joiden irtopalakoko on alle 150 mm.
  • ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maa-aineksia, joka sisältää halkaisijaltaan yli 150 mm kiviä, kantoja tms. epäpuhtauksia
  • puhtaalla ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä kivettömiä, kannottomia ja muista jätteistä puhtaita maa-aineksia,
  • kompostoituvalla jätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä, joka voi olla:
    • biojätettä eli ruoka- tai siihen verrattavaa eloperäistä jätettä tai entistä elintarviketta, joka joko kerätään erikseen järjestetyssä jätteenkuljetuksessa tai kompostoidaan kiinteistökohtaisesti,
    • puutarhajätettä eli risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää kompostijätettä.
  • käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä,
  • kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevalla ruokajätteellä lento- tai junaliikenteen kautta tulevaa elintarvikejätettä, joka koostuu nautittavaksi tarkoitetun ruuan tähteistä, ruuan valmistuksessa syntyvästä jätteestä sekä verovapaan myynnin elintarvikejätteestä,
  • jätteen kaatopaikkakelpoisuudella valtioneuvoston päätöksen (861/1997 VnP kaatopaikoista) mukaista todistusta päätöksessä tarkoitetusta kaatopaikkakelpoisuustestiä koskevasta asiakirjasta tai mahdollisesta asiantuntija-arviosta,
  • jäteverolla jäteverolain (495/96) tarkoittamaa valtiolle kerättävää veroa kaatopaikalle tuodusta jätteestä,
  • tuottajan vastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä johtuvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista.

Välineet ja kuljettajat

  • Jätteiden keräilyvälineillä astioita, erotuskaivoja, säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kootaan kuljetusta tai käsittelyä varten.
  • Hyväksytyllä jätteenkuljettajalla jätteiden kuljettajaa, jolla on jätelain 49 §:n mukainen jätteen ammattimaisesta kuljettamisesta tehty ilmoitus Kainuun ympäristö-keskukselle jätetiedostoon.

Menetelmät

  • Jätteen kotipoltolla jätteiden polttamista kiinteän polttoaineen polttoon tarkoitetussa keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa.
  • Jätteen laitospoltolla palavan jätteen polttamista kiinteän polttoaineen polttoon soveltuvassa tähän tarkoitukseen hyväksytyssä energialaitoksessa.
  • Kaatopaikkakäsittelyllä kaatopaikkakelpoisten jätteiden lopullista sijoittamista (läjitystä) tarkoitukseen varatulle alueelle.
  • Kompostoinnilla eloperäisen jätteen yhteenkokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa.

IV JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KiiNTEiSTÖLLÄ

5 § Kompostointi
Kiinteistöllä saa kompostoida puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä ilman varsinaista kompostoria. Komposti on suojattava niin, että se ei roskaa ympäristöä.

Kiinteistöllä saa kompostoida myös ruokajätettä, mutta se on kompostoitava suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Kompostori on suojattava haittaeläinten pääsyltä. Taajama-alueella kompostorin tulee olla lämpöeristetty tai muuten jäätymiseltä suojattu. Taajama-alueella käymäläjätteen kompostointi on kielletty.

Kompostoinnista on tehtävä kirjallinen ilmoitus Ekokympille.

Kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 3 (kolmea) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennusluvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

6 § Maahan hautaaminen
Taajama-alueella saa yksittäiset pienikokoiset eläimet ja haja-asutusalueella myös muut eläimet haudata sopivaan paikkaan, mikäli se voidaan tehdä aiheuttamatta vaaraa tai haittaa ympäristölle ja terveydelle, eikä hautaamista ole muilla määräyksillä kielletty. 

Haaskan pidossa syntyvien jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kainuun ympäristökeskuksen haaskan käyttöä koskevaa ohjeistusta. Polttamisesta on kuitenkin noudatettava mitä 7 §:ssä on määrätty.

Muun jätteen hautaaminen maahan on kielletty.

7 § Polttaminen
Lämmityksen yhteydessä keskuslämmityskattilassa tai vastaavassa kiinteässä lämmityslaitteessa saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta. Pieniä määriä muovia voi polttaa muun kiinteän polttoaineen kanssa, mikäli merkinnällä on osoitettu muovin soveltuvan polttoon.

Risujen, oksien, lehtien yms. puujätteen avopoltto on sallittu vain haja-asutusalueella. 
Jätteiden poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 

Muun jätteen polttaminen kiinteistöllä on kielletty.

8 § Keräysvälineet ja niiden ylläpito
Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jätteiden keräysastiat tulee pestä tarvittaessa. Myös keräilyastioiden ympäristön siisteydestä on huolehdittava.

9 § Jätteiden sijoitus keräysvälineisiin
Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voida laittaa keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteille varattuun paikkaan.

V SEKAJÄTTEIDEN KERÄYS

10 § Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen
Järjestetyn jätteenkuljetuksen alueella jätteen haltijan on tehtävä sopimus jätteenkuljetuksesta hyväksytyn jätehuoltourakoitsijan kanssa.

Asuin- ja lomakiinteistön haltijalla on kuitenkin mahdollisuus kiinteistön sijainnin, poikkeuksellisen vähäisen jätemäärän tms. syyn vuoksi olla tekemättä jätteenkuljetussopimusta, jolloin kiinteistö kuuluu ilman erillistä sopimusta Ekokympin aluekeräysjärjestelmään.

11 § Keräysvälineet
Vierekkäiset tai välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt ja lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä (ns. kimppa-astia).

Ilmoitus jäteastian yhteiskäytöstä on toimitettava kaikkien osapuolien allekirjoittamana sekä jätehuoltourakoitsijalle että Ekokympille.

12 § Keräysvälineisiin sijoitettavat jätteet
Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa sijoittaa:

  1. palo tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä,
  2. nestemäisiä jätteitä,
  3. ongelmajätteitä,
  4. käymäläjätettä,
  5. erityisjätettä;
  6. hiekoitushiekkaa tai siihen verrattavia maa aineksia,
  7. aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuvalle henkilöille, eikä
  8. esineitä tai ainetta, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.

13 § Jätemyllyn asentaminen
Jätemyllyn asentaminen yleiseen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin, ja jauhetun eloperäisen jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty, ellei viemäriverkon omistaja anna siihen erikseen kirjallista lupaa.

14 § Tuhka ja noki
Tuhkaa ja nokea saa sijoittaa yhdyskuntajätteen keräysastiaan ja toimittaa vastaanottopaikkaan vain tiiviisti ja kestävästi pakattuna. Tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä.

VI HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA KERÄYS

15 § Jätteiden lajittelu ja erilliskeräily kiinteistöllä
Kiinteistöllä on oltava kerättäville jätejakeille keräysvälineet seuraavasti:

asuinkiinteistöt
huoneistoja
   sekajäte        biojäte      palava jäte 
1 - 3 X X  
4+ X X X

Asuinkiinteistön biojäte on ensisijaisesti kompostoitava kiinteistöllä. Mikäli kiinteistöllä ei kompostoida, on kiinteistön kompostoituva jäte toimitettava biojätteen erilliskeräykseen, mikäli se on järjestetty.

Myös edellä mainittuja pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa hyötyjätteet mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäväksi.

Muut kiinteistöt, kuten toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu- ja ravintolakiinteistöt:

  • biojäte, mikäli kiinteistöllä on ruokala, elintarvikemyymälä tai vastaava
  • lasijäte, mikäli sitä syntyy yli 50 kiloa viikossa
  • metallijäte, mikäli sitä syntyy yli 10 kiloa viikossa,
  • palava jäte, mikäli sitä syntyy yli 0,5 m³ viikossa ja palavan jätteen keräys on järjestetty

Muun kuin asuinkiinteistön kompostoituva jäte on joko kompostoitava kiinteistöllä tai toimitettava biojätteen erilliskeräykseen, mikäli se on järjestetty.

Keräyspaperia ei saa sijoittaa syntypaikkalajitellun jätteen (seka- tai palava jäte) sekaan. 

Kiinteistön haltijan on järjestettävä käytöstä poistettujen paperituotteiden keräystä varten tarvittavat tilat ja keräysvälineet asuinkiinteistölle ja sellaiselle kiinteistölle jossa on toimisto- tai palvelutiloja. Määräys ei koske pientalo- tai haja–asutusalueita.

Kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte on toimitettava erilliskerättynä ja –kuljetettuna vastaanottopaikkaan. Näiden kuormien tuonnista on tehtävä ennakkoilmoitus vastaanottopaikkaan. Lisäksi kuljetuksen aikana on mukana oltava kaupallinen asiakirja, joka sisältää tiedot kuljetettavan aineksen alkuperästä, keräysajan-kohdasta, laadusta, määrästä, kuljettajasta ja vastaanottopaikasta. Kaupallinen asia-kirja on laadittava kolmena kappaleena, joista alkuperäinen on jätettävä lopulliseen määräpaikkaan ja kopiot jäävät lähettäjälle ja kuljettajalle.

Muut hyötyjätteet, joille on osoitettu vastaanottopaikka sekä suuret kertaerät on ohjattava hyötykäyttöön.

Tuottajavastuun alaiset jätejakeet (esim. autonrenkaat, romuautot, keräyspaperi, keräyskartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu) on toimitettava tuottajayhteisöjen osoittamiin keräyspaikkoihin.
Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia.

16 § Rakennus-, liike- ja teollisuustoiminta
Rakennus-, liike- ja teollisuustoiminnan tuotanto- ja purkujäte on lajiteltava ja kerättävä erikseen, mikäli ao. jätelajille on osoitettu jätehuoltoviranomaisen hyväksymä vastaanottopaikka, seuraavasti:

  • asfaltti ja öljysora
  • kiviaines ja siihen verrattava betoni ja tiili sekä kiviaineiset materiaalit (laatta- keramiikka- ja kipsijätteet)
  • kyllästetty puuaines
  • maalattu puuaines
  • metalli
  • paperi ja keräyskartonki
  • palava jäte
  • puhdas puuaines
  • sekajäte
  • ylijäämämaa
  • muu hyötykäyttöön soveltuva jäte

VII ONGELMAJÄTTEIDEN KERÄYS

17 § Kiinteistökohtainen keräys
Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline.

Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.

18 § Ongelmajätteen toimittaminen käsittelyyn
Asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet on toimitettava kuljetusta varten Ekokympin järjestämiin vastaanottopaikkoihin.

Muussa kuin asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaisen luvan omaavaan käsittely-paikkaan tai Ekokympin suostumuksella Ekokympin järjestämään vastaanottopaikkaan. Suurehkoista (yli 200 kiloa) ongelmajätetoimituksista on aina sovittava etukäteen vastaanottopisteen henkilökunnan kanssa.

Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on pyydettäessä esitettävä jätehuoltoa valvovalle viran-omaiselle.

19 § Öljyt ja nesteet
Nestemäiset öljyiset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, vain öljylle tarkoitetuissa ja tiivispohjaiselle, reunakorokkein varustetulle alustalle sijoitetuissa astioissa, joissa on sisällön ilmaiseva teksti.

VIII KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN

20 § Tyhjennysvälit
Jätteitä on noudettava kiinteistöiltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa vähintään seuraavin määrävälein:

Maanpäälliset keräysastiat:

jätelaji pisin tyhjennysväli
kesäaikana
    (1.5. - 30.9.)    
talviaikana
    (1.10. - 30.4)    
sekajäte 4 viikkoa 8 viikkoa
sekajäte, 1 - 3 huoneiston kiinteistöt 8 viikkoa 8 viikkoa
biojäte 1 viikko 3 viikkoa
biojäte, 1 - 3 huoneiston kiinteistöt 2 viikkoa 3 viikkoa
kuiva ja puhdas hyötyjäte tarvittaessa

Kesäajan katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila on yli + 5 C° vähintään viitenä vuorokautena peräkkäin (keskimäärin 6. toukokuuta). Talviajan katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila on alle + 5 C° vähintään viitenä vuorokautena peräkkäin (keskimäärin 2. lokakuuta).

Osittain maanalaiset keräysastiat:

jätelaji pisin tyhjennysväli 
sekajäte 3 kuukautta
biojäte 1 kuukausi
kuiva ja puhdas hyötyjäte   tarvittaessa

Keräyspaperi on noudettava kiinteistöltä tai alueellisista keräyspaikoista niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaaantumista ja keräyspaperin sijoittumista muiden jätejakeiden keräysvälineisiin.

21 § Haitalliset jätteet
Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.

22 § Lietteet
Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot, umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä tarvittessa. Mikäli jätevesijärjestelmän lietettä ei hyväksyttävällä tavalla hyödynnetä kiinteistöllä, on se kuljetettava käsiteltäväksi asianomaisen luvan omaavaan paikkaan.

Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja saostuskaivojen samoin kuin öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista sekä paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu.

23 § Kuormausajat
Jätteiden kuormaaminen taajama-alueella olevalla asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana.

24 § Suuret jätemäärät
Isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan huolehdittava itse silloin, kun kysymyksessä olevat jätteet eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettaviksi muiden jätteiden kanssa.

IX JÄTTEIDEN TOIMITTAMINEN HYÖDYNNETTÄVIKSI TAI KÄSITELTÄVIKSI

25 § Käsittely ja vastaanotto
Jätteitä, joita ei käsitellä tai hyödynnetä kiinteistöllä, saa toimittaa vain yleiselle jätteiden vastaanotto-, käsittely- tai hyötykäyttöpaikalle tai muulle kiinteistölle, jolla niiden käsittely, varastointi tai hyötykäyttö on sallittua.

26 § Ekokympin jätteiden vastaanottopaikat
Tiedot kulloinkin käytössä olevista jätteiden vastaanottopaikoista ja niiden aukiolosta saa Ekokympin toimistosta, puh. (08) 636 611 tai internetistä osoitteesta www.ekokymppi.fi sekä toimialueen ao. kunnasta.

27 § Erityisjätteet
Erityiskäsittelyä vaativien jätteiden, kuten teollisuus-, sairaala-, teuras- ja asbestijätteiden sekä lietteiden kaatopaikkakelpoisuudesta päättää tapauskohtaisesti Ekokymppi valtakunnallisten ohjeiden ja tehtyjen selvitysten perusteella. Tarvittavista selvityskustannuksista vastaa jätteen haltija.

28 § Vastaanotosta kieltäytyminen
Ekokympillä on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan kaatopaikkakelvotonta jätettä tai jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuutta ei ole luotettavasti selvitetty.

X MUUT MÄÄRÄYKSET

29 § Tiedotus
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

30§ Poikkeukset
Ekokymppi voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä.

31 § Tarkentavat ohjeet ja määräykset
Ekokymppi voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä.

XI VOIMAANTULO

32 § Voimaantulo ja voimassaolo
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 01.01.2006, ja niillä kumotaan kaikki Ekokympin aikaisemmat jätehuoltomääräykset. Määräykset ovat voimassa toistaiseksi.

XII LIITE 1.

Keräysvälineitä, -paikkoja ja -tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset järjestetyssä jätteenkuljetuksessa.

  1. Keräysvälineen kuljettajan on pidettävä keräysvälineet asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja myös kuumapesun kestäviä, eivätkä aiheita terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista.
  2. Yhdyskuntajätteen keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää:
    • Käsin siirrettävissä olevia enintään 700 litran kannellisia, pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja astioita, jotka soveltuvat puristuslaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen,
    • biojätteen erilliskäsittelyyn enintään 240 litran vetoisia astioita, jotka soveltuvat jäteautojen koneelliseen kuormaukseen,
    • kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristuslaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle,
    • osittain maahan upotettavia jätesäilöitä, joihin sijoitettava jätesäkki tai joihin sijoitettu jätesäiliön sisältö voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon tai soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. Ko. astioita voidaan käyttää myös biojätteen keräysvälineinä,
    • poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muista tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä
  3. Eri jätelajeille tarkoitetut jäteastiat tulee merkitä värein seuraavasti:
    Harmaa Sekajäte
    Vihreä Paperi
    Ruskea Biojäte
    Punainen      Ongelmajäte
    Sininen Metalli
    Oranssi Palava jäte
    Keltainen Muovijäte
    Mikäli keräysvälineen väri ei ole kerättävän jätejakeen mukainen, tulee se varustaa kanteen ja etuseinään kiinnitettävällä suurella keräysvälineen käyttötarkoitusta osoittavalla kyseisen jätejakeen keräysvälineen värisellä tekstitarralla.
    Kaikissa keräysvälineissä tulee olla tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot, sekä tieto siitä, minne tyhjennyksiä koskevista epäkohdista voi ilmoittaa.
  4. Käsin siirrettäviksi tarkoitetut keräysvälineet saavat täysinä painaa enintään 60kg.
  5. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. Jäteautoille tulee olla esteetön pääsy vähintään 5 metrin päähän jäteastoista.
  6. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus. Sijoituspaikasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille.
  7. Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto sekä vesijohto, viemäri ja valaistus.
  8. Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormasta ja kuljetusta varten, tulee olla riitävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1:10.
  9. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa. ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä.
  10. Muut kuin kompostoitavat kuivakäymälät on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla. Käymälä jonka luo päästään kuorma-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä.